Free counter and web stats

keskiviikkona, helmikuuta 10, 2010

Onko Jumalalla 11 miljardia silmää?

Tänään olen saanut olla mukana syvällisissä teologisissa pohdinnoissa. Iltarukouksen jälkeen Kuopus kysyi, osaako Jumala erottaa hänet ja isoveljen. Vakuutimme isosisarusten kanssa, miten Jumala kyllä onnistuu siinä. "Ai, näkikö Jumala mun kasteen?", Kuopus jatkoi. Kerroin siitä, miten Jumala kutsui hänet kasteessa nimeltä omaksi lapsekseen.

Jatkoin oppituntia Jumalasta kertomalla, miten Jumala tuntee Kuopuksen vielä äitiä ja isää paremminkin. Havainnollistin sitä kertomalla, miten äiti ja isä tietävät tosi vähän siitä, mitä hänelle tapahtuu päiväkodissa. Jumala sitä vastoin tietää päiväkotielämästäkin kaiken, koska on sielläkin hänen mukanaan. "Mitä jos Jumalalla olisi 11 miljardia silmää, joilla se voisi katsoa kaikkia ihmisiä" kysyi Esikoinen.

Päivällä olin eräässä raamattupiirissä. Luimme ensi sunnuntain tekstejä ja keskustelimme niiden pohjalta kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä. Aiheet sivusivat tekstien teemojen paaston ja Jeesuksen kärsimystien lisäksi mm. Haitin katastrofia, Jumalan kaikkivaltiutta, syntiinlankeemusta, Saatanaa, ruumiin ylösnousemusta ja taivasta. Vaikka piirimme keski-ikä lähenteli minut mukaan laskien kuuttakymmentä, tuntui minusta siltä, että olimme pohdinnoissamme välillä yhtä pihalla kuin Kuopus. Joku totesikin viisaasti, miten me emme kykene ihmisen aivoillamme ymmärtämään Jumalan suuruutta.

Minusta on tosi mukava käydä teologisia pohdintoja sekä lasten että aikuisten kanssa. Keskustelujen aikana ja niiden jälkeen vakuutun aina entistä enemmän siitä, miten haluan tukeutua ajatuksissani vankasti Raamattuun. Se on mielestäni ainoa kestävä pohja, jolle voin rakentaa teologiaani. "Musta tuntuu"-teologia on kuin kulkemista hyllyvällä suolla, jossa voi upota minä hetkenä hyvänsä.

Myönnän kyllä sen, ettei Raamattu anna läheskään kaikkiin asioihin selkeitä vastauksia. Siitä huolimatta on turvallista etsiä vastauksia Jumalan sanasta, joka Jeesuksen mukaan pysyy samana, vaikka taivas ja maa katoavat. Luotan siihen, että Jumala opettaa meille Raamatun kautta sen verran, mitä meidän on tarpeen ymmärtää näillä säälittävän pienillä aivoillamme Jumalan salaisuuksista. On se niin ihmeellistä, että Jumala näkee ja tietää kaiken, vaikka tuskin hänellä aivan 11 miljardia silmää on :).

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

En tiedä montako silmää jumalalla on mutta toivottavasti ainakin se tietty yksi! :)

Tiina Tee. kirjoitti...

Tekisi mieli painaa tähän semmoista nappia kuin Facebookissa on, että "Tiina Tee tykkää tästä!". Meidän raamiksessamme ollaan mietitty usein kyllä sitä, ettei ymmärretä asioita... Mutta onneksi ei kaikkea tarvitsekaan tietää. Pohdinnat tekee silti hyvää!

Elina Koivisto kirjoitti...

Kiitos kommenteista!

"Like-nappula" olis kyllä kiva blogiinkin :). Pidän siitä kovasti Facebookissa.

Pohdinta tekee hyvää ja aukaisee uusia uria, vaikka paljon jää siitä huolimatta salaisuudeksi.

pau kirjoitti...

Oli hyvä juttu.
Muistan, että lapsena ajattelin usein, että kyllä äiti ja isä on viisaita, kun ne osaa tehdä kaikenlaista, mistä minä en ymmärrä mitään. Sain olla vain lapsi.

Aikuisena on sitäkin turvallisempaa tukeutua suureen, ihmeelliseen Isäämme, Jumalaan, joka on niin paljon meitä korkeampi, suurempi kuin mitä ymmärrämme.

Jumalan sana olkoon leipämme, jolla itseämme ravitsemme!

Pikku Square kirjoitti...

Minusta aito usko, joka ei ole valmiiden fraasien toistamista vaan oikeaa henkilökohtaista kokemista, lähtee juuri siitä että tunnustaa mysteerin: en voi ymmärtää Jumalaa, eikä minun tarvitsekaan. Riittää, että luotan.

En kuitenkaan usko, että meidän tarvitsee rajata ymmärtämisen yrityksiämme pelkän Raamatun varaan. Minusta Jumalalla on yhtä lailla 11 miljardia silmää kuin niin monet kasvot, kädet, huulet ja 11 miljardia eri lähestymistapaa ihmiseen. Kuten lastesi kanssa mietitte, eikö Hän ole kaikkialla - ja silloin myös Hänen viestejään on kaikkialla, ei vain yhdessä kirjassa (mitenkään tuota kirjaa väheksymättä)?

Henkilökohtaisesti en lue Raamattua kovin usein, mutta olen kyllä oppinut arvostamaan turvaa ja tukea, jota niin moni siitä saa. Samalla tavalla kuin minä olen muilta oppinut löytämään myös Raamatusta sen "ytimen", uskon että me kaikki voimme oppia toisiltamme eri tapoja löytää Jumalan kaikkialle kätkemät viestit. Ainakin minulle Hän on niitä jättänyt niin musiikkiin, runoihin kuin romaaneihinkin.

Kaikkein lähimpänä minua koen Hänen olevan luonnossa. Luulen, että siinä missä rauhaa voi löytää lukemalla yhdessä pyhiä tekstejä, hartaushetken voisi viettää vain havainnoimalla luontoa ja keskittymällä näkemään Jumalan elävät, sanattomat viestit kaikkialla ympärillämme.

Hänen totuutensa näkyvät ainakin 11 miljardissa muodossa, josta sanat ovat vain yksi.

Elina Koivisto kirjoitti...

Kiitoksia pau ja Kurre kommnenteistanne!

Juuri noin, pau, minäkin ajattelen! Ihana tuvautua taivaalliseen Isään.

Kurren, minäkin kyllä koen Jumalan suuruutta luonnossa ja ihmettelen hänen luomistyötään harva se päivä. Kuitenkin koen, että lähimmän yhteyden häneen saan lukiessani Raamattua, jossa hän kertoo rakkaudesta minua ja koko maailmaa kohtaan.

Hyvää viikonloppua!