Free counter and web stats

tiistaina, joulukuuta 25, 2012

Paimenten joulu, joulukuvaelma jouluaattona


Paimenten joulu, joulukuvaelma jouluaattona




Tässä käsikirjoitus joulukuvaelmaan, jonka esitimme tänään Paavalinkirkossa. Toimi hyvin! Erityisen ihastuttavaa oli seurata 2-vuotiaan Luukas-paimenen toimintaa :)



Kertoja: Oli myöhäinen ilta lähellä Betlehemin kaupunkia. Paimenet olivat saaneet lammaslaumansa kasaan. Oli aika levähtää ja vaihtaa kuulumisia pitkän työpäivän jälkeen. Paimenten joukossa oli myös Ruben-isä  poikiensa Danielin, Aaronin ja Luukaksen  kanssa.

Isä: Pojat, tulkaapas tänne nuotion äärelle. Minulle on teille tärkeää kerrottavaa.
Daniel: Mitä nyt? Onko tapahtunut jotain? Kerro heti.
Isä: Ajattelin kertoa teille siitä, mitä olen löytänyt Kirjoituksista. Olen lukenut rabbin johdolla profeetta Jesajan ennustuksia ja löytänyt sieltä jotain aivan erikoista. Voisitko sinä Luukas hakea tuon kirjakäärön minulle?

Luukas: Ole hyvä.
Isä: Kiitos. Kuunnelkaapa, mitä profeetta on kirjoittanut kauan sitten.  "Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan."

Daniel: Mitä tämä tarkoittaa, isä?

Isä: Me odotamme suurta kuningasta, joka tulee pelastamaan kansaamme. Olen puhunut monien viisaiden miesten kanssa. Kaikki sanovat, että se aika on aivan lähellä.

Daniel: Hui, kuinka jännittävää! Tulisipa kuningas mahdollisimman pian.  Hän voisi antaa minulle kultaa, jalokiviä ja muita rikkauksia. Silloin meidän ei tarvitsisi enää paimentaa lampaita. Me voisimme muuttaa hienoon taloon, syödä herkkuja ja saisin lukea pyhiä kirjoituksia rabbin johdolla vaikka joka päivä.

Isä: On sinulla Daniel suuret suunnitelmat. Onhan kuningas lupausten mukaan suuri ja ihmeellinen.  Mutta sitä en tiedä ollenkaan, tuoko hän meille tuollaisia kalleuksia.

Daniel: Nyt  minä keksin. Opettelen soittamaan huilua. Jos osaan soittaa oikein kauniisti, kuningas varmasti antaa minulle kaikkia rikkauksia. (Ottaa huilun, menee kauemmaksi nuotiosta ja alkaa soittaa. Soittaa ensin hapuillen.)

Isä: Voi, tuota poikaa. Aina yhtä suuret haaveet. Mitähän siitäkin oikein tulee.  


Kertoja: Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta.

Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

LAULU: JOULUYÖ, JUHLAYÖ

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Daniel: Isä, en näe mitään.

Aaron: Isä, minua pelottaa

Enkeli: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä."


21:1-2, ENKELI TAIVAAN

( Enkelit saapuvat virren aikana)

ENKELI TAIVAAN, SÄKEISTÖ 10

(laulun jälkeen enkelit menevät pois)

Daniel: Oliko tämä totta vai unta? Isä, mitä tämä oikein tarkoittaa?
Isä:  En tiedä. Meidän pitää mennä Betlehemiin katsomaan mitä on tapahtunut. Ehkä nyt on syntynyt se kuningas, josta kerroin teille. Seurataan tähteä.

(kulkevat hitaasti matkan tallille)
Isä: Nyt me olemme varmaan perillä. Tähti on tämän tallin yläpuolella. Mennään sisälle. (Paimenet menevät sisälle, katsovat Jeesus-lasta, isä kumartuu rukoukseen seimen edessä. Daniel tulee pois tallista. Isä huomaa rukouksesta noustuaan pojan kadonneen)
Isä: Aaron, missä Daniel on?

Aaron: Meni ulos.
(Isä menee ulos, ottaa varovasti kiinni poikansa olkapäästä.)
Isä: Daniel, mikä sinulla on?
Daniel: Olen harjoitellut ihan turhaa soittoa. Noilta ihmisiltä on aivan turha odottaa yhtään mitään palkkaa soitosta. Yhtä kurjia ja köyhiä ovat kuin mekin. Mikä kuningas tuollainen talliin seimessä nukkuva pikkuvauva on. Kuninkaat asuvat hienoissa linnoissa. Tosi reilua isä, että kerroit minulle tuollaisia satuja.
(Isä menee takaisin talliin. Kohta tulee takaisin)
Isä: Jeesus  itkee. Tulisitko Daniel soittamaan? Ehkä pienokainen rauhoittuu kauniiseen soittoosi.
Daniel: Hyvä on. (menee talliin ja soittaa kappaleen Pieni liekki)
Isä: Lapsi hymyilee. Hän pitää sinun soitostasi.
(Daniel ottaa vauvan syliinsä)
Daniel: Isä, olit oikeassa. Tässä vauvassa on jotain ihmeellistä. Tämä hymy tekee minut niin onnelliseksi. En ole nähnyt koskaan aikaisemmin mitään yhtä kaunista. Ehkä vauva on kuitenkin se luvattu kuningas.

sunnuntaina, joulukuuta 02, 2012

Adventin riemua ja tyyliä!

Upeaan ekaan adventtiini kuului riemullinen adventtikirkko Järvenpään täpötäydessä kirkossa monien ystävien ja tuttujen seurassa. Yksi FB-ystäväni oli erittäin vaikuttunut tyylikkäästä ja pikantista oranssista yksityiskohdasta asussani ;). Kirkon jälkeen nautiskelimme lasten toivomuksesta lounaan Hesellä sekä kotona juhlavat kirkkokahvit adventtimyyjäisistä ostettujen herkkujen kera. Matkalla töih
in satuin kuuntelemaan radiosta ruotsinkielistä jumista. Ilahduin suuresti, kun sain kuunnella vanhoja työkavereitani Vasa svenskasta. Päivä huipentui hauskaan tenavamessuun Paavalinkirkossa. Lauloin, pompin, tanssin, näyttelin, leikin ja tein kaikkea muuta papillista. Suunnitelmista poiketen kaaduin myös portaikossa. Se sopi niin hyvin juhlan tunnelmaan, että vain nauratti :). Kirkkokahveilla oli vielä mahtavia kohtaamisia, joten olen enemmän kuin tyytyväinen päivääni.

lauantaina, joulukuuta 01, 2012

Yhteisblogista miehen kanssa harmia – perusti oman blogin


Sain kunnian kertoa Elinan blogista kotimaa24-palvelun sarjassa Bloggaavat papit osassa 2. Tässä nettisivuston juttu.

”Koen, että roolini pappina ja kirkkoherranrouvana eivät ole sitoneet minua”, sanoo Helsingin Paavalin seurakunnan lapsi- ja perhetyön pastori Elina Koivisto.
Koivisto on pitänyt omaa blogia jo reilut kuusi vuotta. Kasassa on yli 600 blogikirjoitusta erilaisista aihepiireistä.
– Kirjoitukseni ovat liittyneet pääasiassa elämääni perheenäitinä ja pappina, mutta myös itsetuntemukseen ja hengelliseen kasvuun, naiseuteen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin.
Alkukimmokkeen Koiviston blogaaminen sai perheen kotisivujen perustamisesta. Kotisivuilla Elina ja hänen miehensä Järvenpään kirkkoherra Vesa Koivisto kirjoittivat ensin yhteiseen blogiin.
– Siirryin oman blogin pitämiseen sen vuoksi, että joiltakin ihmisiltä alkoi tulla negatiivista palautetta Vesalle minun kirjoituksistani. Katsoimme yhdessä parhaaksi, että kirjoitan omaa Elinan blogiani, josta vastaan itse, Koivisto kertoo.
Koivisto bloggaa spontaanisti. Hän ei ole halunnut luoda blogilleen mitään tiettyä imagoa, vaan käsittelee vapaasti itseään kiinnostavia asioita. Lukijoita blogilla on päivittäin 60-100 henkeä.
– Haluan olla blogissa kokonainen ihminen, enkä koe, että julkinen roolini pappina ja kirkkoherranrouvana olisi minua sitonut millään lailla. Luulen, että blogini olisi aika samanlainen, vaikken työskentelisikään pappina.
 – Linkitän nykyään uudet blogikirjoitukset aina Facebookiin. Siellä saan niistä aika paljon palautetta, kun taas blogin puolella kommentointi on ollut melko vähäistä.
Suuri osa blogin kirjoituksista on luonteeltaan hengellisiä. Blogissaan Koivisto julkaisee omia saarnojaan ja puheitaan, mutta myös esimerkiksi itseään koskettaneita muiden puheita ja hengellisiä lauluja.
– Blogiani lukevat hyvin monenlaiset ihmiset, mutta erityisesti naiset. Sinne löydetään paljon google-hakujen kautta. Blogistani haetaan esimerkiksi suosittujen laulujen sanoja, Elina Koivisto toteaa.
Palautteissa lukijat kertovat saavansa Elinan blogista iloa ja lohtua tai uusia näkökulmia omaan elämäänsä.