Free counter and web stats

torstaina, lokakuuta 18, 2012

LOL, äiti!

Olen harvinaisen huono äiti siinä mielessä, että lasten vauvakirjat ovat aika heikossa hapessa. Normaalin kaavan mukaan Esikoisen kirjaa on täytelty ahkerasti ensimmäisen vuoden aikana, mutta vähitellen into on hiipunut. Neidistä on jotain tietoja tallessa, mutta Pikkuherran kirjaa on täytetty tosi vähän. Kuopuksen kirjaa taisi Neiti päivittää jonkin aikaa syntymän jälkeen kunnes keksi jotain kivempaa puuhaa.Onneksi olen päivittänyt muistoja lasten lapsuudesta ahkerasti blogiin ja Facebookiin. Päivitysten ja kirjoitusten  kautta voin palauttaa mieleeni asioita, jotka olen jo autuaallisesti unohtanut.

Tänään selasin vanhoja kirjoituksia vuodelta 2006 sen kunniaksi, että tämä kirjoitus on juhlakirjoitus. Olen nimittäin kirjoittanut Elinan blogiin 600 tekstiä reilun kuuden vuoden aikana. Olimme Miehen kanssa molemmat ihan ihmessämme löytäessäni kirjoituksen, jossa Neiti oli niin rakastunut isäänsä, että suunnitteli häitä. Näin olin kirjoittanut otsikolla "Kilpakosintaa" joulukuussa 2006:

"Perheessämme suunnitellaan häitä. Neiti on korviansa myöten ihastunut isäänsä. Nyt hän on päättänyt viedä isän kirkkoon ja mennä hänen kanssaan naimisiin. Joululahjaksi saatu upea ja kauan haaveiltu prinsessapuku sopii varmasti morsiuspuvuksi. Mietinnässä on tällä hetkellä, mitä kirkosta tullessa heitetään hääparin päälle. Riisin tilalle on harkittu muroja ja makaroneja, onpa karkitkin käyneet mielessä. Tytön päätös on niin varma, etteivät äidin ja isän vastaväitteet auta yhtään. Asia kun vain on niin, että hän rakastaa isää enemmän kuin äiti. Neiti on ehdottanut äidille lohdutukseksi avioitumista Esikoisen kanssa, mikä sopisi kyllä kyseiselle sulhaskandidaatillekin mainiosti. Äiti ja isä ovat vielä kovassa kurssissa tässä perheessä. Saa nähdä, kuinka asiat ovat kymmenen vuoden päästä murrosiän kourissa."

Näin kuuden vuoden jälkeen voin todeta, etteivät äiti ja isä ole enää yhtä kovassa kurssissa. Aika monesti saamme kuulla olevamme epäreiluja ja tyhmiä vanhempia. Aina välillä olemme tosi noloja vanhempia. Entinen sulhaskandidaattini ei enää olisi valmis astumaan alttarille minun kanssani. Kertoessani hänelle vanhoista hääsuunnitelmista sain lakonisen vastauksen: "LOL, äiti". Iltapusukin kuuluu nykyään kiellettyjen asioiden listalle. Yritän tosin välillä varastaa sen. Perustelen oikeutta iltapusuun sillä, että  olen kantanut häntä 9 kk. Kyllä sillä luulisi jo joitakin oikeuksia ansainneensa :)

En silti kaipaa sitä aikaa, jolloin isot lapset olivat pieniä. Elämme nyt tosi mielenkiintoista aikaa, kun on neljä niin eri-ikäistä lasta perheessä. Teini-ikäisten kanssa voi puhua jo tosi monelaisista asioista, kun taas Kuopuksen kanssa saa nauttia läheisyydestä, leikistä ja lastenkirjoista. Rikasta elämää!  


maanantaina, lokakuuta 15, 2012

Aika itkeä ja taistella!


Ramatunselityssarjani blogissani ja Hetkinen-raamatunlukuoppaassa loppuu tähän. Hetkinen-opasta voi tilata: 
http://www.rll.fi/?sid=19. Joka päivälle on oma pieni raamatunkohta ja selitys, jotka tukevat Raamatun lukemista arjessa. 

Jeesuksen viimeiset päivät olivat tunteita tulvillaan. Kansanjoukon keskellä koettu ilo ja riemu muuttuivat hetkessä tuskaan ja valitukseen. Jeesus itki ääneen Jerusalemin kohtaloa. Temppeliin saapuessaan Jeesus raivostui. Hän oli harmissaan siitä, että rukouksen huoneesta oli tehty rosvojen luola.

LUE: LUUK. 19:41-48

Luukaksen tapa kirjoittaa Jeesuksen elämästä poikkeaa jonkin verran muista evankeliumeista. Mielestäni hänen tapansa kuvata tapahtumia on empaattinen ja herkkä. Niinpä hän kertoo ainoana evankelistana, miten Jeesus matkallaan Jerusalemiin itki äänekkäästi. Jeesus suri sitä, miten Jerusalem kääntäessään selkänsä Jeesukselle samalla menetti ehyen ja läheisen suhteen Luojaan. Sen seurauksena Jerusalemin historia on ollut verinen ja vaikea.

Mennessään temppeliin Jeesus osoitti olevansa ylipappien ja lainopettajien yläpuolella. Hän uskalsi ajaa kauppiaita temppelistä ulos, vaikka samalla hän puuttui ylipappien oikeuksiin. Nämä keräsivät nimittäin suuria summia itselleen tekemällä tuottavia sopimuksia myyjien kanssa. Jeesus ei sietänyt minkäänlaista tekopyhyyttä, minkä vuoksi hän puuttui tällaisiin epäkohtiin. Puhdistettuaan temppelin Jeesus käytti viimeiset päivänsä ihmisten opettamiseen. Temppeli oli taas oikeassa käytössä!

Jeesuksen esimerkki rohkaisee meitä elämään aitoina ja rehellisinä ihmisinä. Me saamme näyttää erilaiset tunteemme sekä Jumalalle että toisille ihmisille. Viime vuosina eri kirkoissa ja kristillisissä yhteisöissä on noussut esille väärinkäytöksiä, joissa vahvat ovat polkeneet eri tavoin heikompia. Tällaisissa tilanteissa meitä kutsutaan Jeesuksen tavoin rohkeasti taistelemaan oikeuden ja rakkauden puolesta kaikkea vääryyttä vastaan.

”Taistelumme jatkuu, on aika käydä työhön. Enää emme vaieta saa. Taistelumme jatkuu, siis viekää valo yöhön. Siteet vääryyden murtakaa. Aika on tullut nousta ja lippua kantaa pimeyden valtaa vastaan. Aika on tullut nousta ja kaikkensa antaa. Isä lupaa hoitaa lastaan.” Pekka Simojoki





lauantaina, lokakuuta 13, 2012

Uskallatko olla avoimesti rohkean kuninkaan seuraaja?

Blogini on mennyt vähän yksipuoliseksi, koska jaan lukijoilleni Hetkinen-raamatunlukuoppaan tekstejä, joita olen kirjoittant lokakuun numeroon. Hetkistä voi tilata seuraavasta osoitteesta:  http://www.rll.fi/?sid=19



Suomalaiset kokoontuvat laulamaan kirkkoihin Hoosiannaa runsain joukoin ensimmäisenä adventtina. Palmusunnuntaina luetaan taas sama teksti, jossa Jeesus valmistautuu kärsimykseen ja ristinkuolemaan Jerusalemissa ratsastaessaan aasinvarsalla kaupunkiin suurten kansanjoukkojen hurratessa. Tapahtuma on tärkeä, koska siitä kerrotaan kaikissa evankeliumeissa.


Lue: Luuk. 19:28-40

Jeesuksen näyttävä saapuminen Jerusalemiin oli yllättävä ja rohkea. Hän ei tullut pakoillen eikä salaa, vaikka hänet oli uhattu tappaa. Hän tahtoi täyttää kaikessa toiminnassaan ne ennustukset, jotka Messiaasta oli annettu. Jeesus sai kuninkaallisen vastaanoton. Nykymaailmassa levitetään punainen matto tärkeän vieraan eteen, mutta Israelissa kuninkaan eteen levitettiin vaatteita. Jeesukselle myös huudettiin samalla tavalla kuin kuninkaalle oli tapana huutaa. Tapahtuma oli poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että Jeesus antoi kansan juhlia häntä. Yleensä Jeesus keskittyi auttamaan muita ja kieltäytyi sankarin roolista.

Kertomuksessa opetuslapset, aasinvarsan omistaja sekä kansanjoukko tunnustavat Jeesuksen kuninkuuden toiminnallaan. On puhuttelevaa, miten Jeesus vastaa fariseusten käskyyn hiljentää väkijoukko. ”Jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.” Jumala voi laittaa kivet huutamaan, jos ihmiset eivät uskalla näyttää uskoaan ja ylistää häntä. Kuitenkin ihminen itse jää vaille jotakin hyvää, jos hän ei toisten ihmisten pelosta uskalla tuoda julki uskoaan kolmiyhteiseen Jumalaan.

Uusimman tutkimuksen mukaan vain 27% suomalaisista uskoo kristinuskon Jumalaan. Tutkimustulos haastaa meitä Jeesuksen seuraajia olemaan rohkeasti kristittyjä. Voit rukoilla Jumalaa, että koko elämäsi voisi olla todistusta Jumalan hyvyydestä ja rakkaudesta niille lähelläsi eläville, jotka eivät vielä Jeesusta tunne.

”Opeta mua aasinvarsa, joka kannoit Jeesusta: Miten voisin iloisesti aina häntä palvella.”
Eva Norberg Hagbergin mukaan Jaakko Haavio Lasten virsi 91:2

PS. Lapsuudenperheessäni Hoosianna-lauluun liittyy hassu muisto. Isoveljeni lauloi innoissaan Hoosi-annaa. Pikkusisko kuvitteli, että veli kiusaa häntä tahallaan. Niinpä hän näppäränä verbaalikkona muutti laulun muotoon: Hoosijuha ;). 


perjantaina, lokakuuta 12, 2012

Lahjat ja taidot käyttöön!


Jeesuksen toisen tulemisen odottamisessa on kaksi ääripäätä, jotka ovat molemmat erittäin huonoja. Toiset odottavat Jeesuksen tulemista takaisin niin innokkaasti, etteivät elä täysillä tätä elämää. Toiset taas ovat menettäneet kokonaan uskon Jeesuksen paluuseen ja elävät elämäänsä oman viisautensa varassa.

 Lue: Luuk. 19:11-27 

Jeesus puhui ihmisille vertauksilla, jotka liittyivät kuulijoiden elämään. Kertomus kaukaiseen maahan lähteneestä miehestä oli ymmärrettävä, koska Herodes Suuri ja hänen poikansa olivat käyneet hakemassa Roomasta keisari Augustukselta Israelin kuninkuuden. Herodes Arkelaueksen tullessa Juudean kuninkaaksi juutalaiset lähettivät edustajansa keisarin luokse estämään Arkelauksen kuninkuuden. Hän oli ankara ja julma mies, joka surmautti tuhansia juutalaisia.

Jeesuksen vertaus on monikerroksinen, koska hän kertomuksellaan puhuu myös siitä, miten Jumalan valtakunnan tuleminen viipyy. Jeesus Kristus nousi helatorstaina taivaaseen ja saapuu takaisin aikana, jonka vain Isä tietää. Jeesus valtuutti ennen taivaaseenastumistaan  kaste- ja lähetyskäskyssä opetuslapsensa työhön kasvattamaan uusia seuraajia.

Isä Meidän –rukouksessa anotaan Jumalan valtakunnan tulemista ja Jumalan tahdon tapahtumista myös maan päällä. Meidän tehtävämme on ottaa kaikki lahjamme, taitomme ja resurssimme käyttöön, jotta Jumalan valtakunta voisi olla keskellämme. Voimme rukoilla, että Jumala näyttää meille ne tehtävät, joissa hän haluaa käyttää meitä. Pienet tehtävät valmistavat yhä suurempiin tehtäviin, joissa voimme palvella Jumalaa vielä paremmin. Jumala antaa tehtäviin tarvittavat taidot!

Äiti Teresa sanoi, ettei meidän pidä anoa, että saisimme tehdä suuria asioita Jumalalle, vaan että saisimme tehdä pieniä asioita suurella rakkaudella.

maanantaina, lokakuuta 08, 2012

Monenlaista sokeutta




Opetuslapset eivät ymmärtäneet yhtään mitään Jeesuksen tulevista kärsimyksistä eivätkä tulevasta ylösnousemuksesta. Sen sijaan sokea kerjäläinen tajusi Jeesuksen merkityksen Messiaana ja sai avun.

Lue:  Luuk. 18:31-43

Välillä evankeliumeja lukiessani tunnen myötähäpeää opetuslasten vuoksi. Lukemamme ennustus Jeesuksen kärsimyksestä on jo seitsemäs Luukkaalla, mutta opetuslapset eivät vieläkään tajua sitä. Tuskin olisin itsekään ymmärtänyt. Jeesus puhui sen verran salaperäisesti Ihmisen Pojasta. Hän viittasi ilmauksella ilmeisesti sekä Jesajan ennustukseen kärsivästä palvelijasta että Danielin ennustukseen kunniassaan palaavasta kuninkaasta. Opetuslapset eivät voineet käsittää, miten monenlaiset kärsimykset olisivat Jumalan suunnitelman mukaisia. Vielä ylösnousemisenkin jälkeen Jeesus joutui monta kertaa selittämään läheisilleen VT:n kirjoituksia, jotta nämä ymmärsivät Jumalan pelastussuunnitelman hyvyyden.

Sokea mies ymmärsi Jeesuksen seuralaisten mielestä liiankin hyvin Jeesuksen merkityksen. Hän huusi kielloista huolimatta täysillä ”Daavidin Poika, armahda minua”, vaikka arvonimi oli poliittisesti vaarallinen. Poikkeuksellista on se, että Jeesus antoi jonkun ensimmäistä kertaa kutsua itseään julkisesti messiaanisella arvonimellä.

Sokea mies luotti siihen, että Jeesus oli Vapahtaja, joka oli tullut armahtamaan. Hän ei halunnut vain saada näkönsä takaisin, vaan myös nähdä Jeesuksen omin silmin. Syyrialaisessa tekstiversiossa sanotaan: ”Herra, että saisin näköni takaisin ja näkisin sinut.” Miehen koko elämä muuttui Jeesuksen parannettua hänet. Toisten avun ja almujen varassa eläneestä sokeasta tuli Jeesuksen innokas seuraaja, jonka parantuminen puhutteli monia.

Ota matkakumppaniksesi Jeesus-rukous ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”, jota voit huokailla pitkin päivää.

PS. Jeesus-rukous on "vaarallinen", koska se voi alkaa elää omaa elämää rukoilijan mielessä. Huomasin sen kerran Linnanmäellä. Menin Neidin perässä vessaan ilman, että hän tiesi mitään.  Vessasta tullessani hän sanoi minulle: "Äiti, mä tiesin, että sä olit vessassa." "Ai jaa, miten niin?" "No, kun vessankopista kuului Jeesus, Jeesus": Kyllä meitä nauratti! Minä kun en ollut mielestäni rukoillut ollenkaan vessassa käydessäni :). Jeesuksen nimi tuli itsestään huuliltani!

lauantaina, lokakuuta 06, 2012

Rikas mies jos oisin…


Raamatussa puhutaan yllättävän paljon rahasta. Jeesuksen ja rikkaan miehen surullisesti päättynyt kohtaaminen on vakava varoitus siitä, miten mikään asia elämässämme ei saisi olla Jumalaa tärkeämpi.


Lue: Luuk 18:18-30


Korkeassa asemassa oleva mies luuli elävänsä oikein ja Jumalan käskyjen mukaan. Hän sanoi noudattaneensa kymmentä käskyä nuoresta pitäen. Kuitenkin Jeesus osoitti ovelasti, miten rikas mies ei selvinnyt edes ensimmäisen käskyn noudattamisesta. Raha ja omaisuus olivat hänelle epäjumalia, joihin hän turvasi elämänsä.

Martti Luther selittää ensimmäistä käskyä Isokatekismuksessa 2000-luvullekin sopivasti: ”Huomaa: jumala hänellä onkin, nimeltään Mammona, toisin sanoen raha ja omaisuus. Siihen hän luottaa koko sydämestään, sehän onkin maailman yleisin epäjumala. Jolla on rahaa ja omaisuutta, tuntee olevansa turvassa. Hän on iloinen ja peloton aivan kuin istuisi keskellä paratiisia. Ja päinvastoin: joka ei omista mitään, se epäilee ja vaipuu epätoivoon aivan kuin ei tietäisi Jumalasta mitään. Todella vähän on niitä, jotka mammonaa omistamattakin ovat hyvällä mielin eivätkä sure ja valita. Tämmöinen on ihmisluonto hautaan asti.”

Jeesus osoittaa vertauksellaan kamelista ja neulansilmästä vahvasti sen, miten pelastus ei ole ikinä ihmisen oma teko. Ilman Jumalan armoa kukaan ei voisi päästä Jumalan valtakuntaan riippumatta siitä, onko köyhä vai rikas.

Vastauksessaan opetuslapsille Jeesus osoittaa, miten Jeesuksen seuraaminen on oikeasti kannattavaa. Jumala pitää omista lapsistaan huolta ja täyttää näiden tarpeita enemmän kuin he itse ehkä huomaavatkaan. Paras palkkio on kuitenkin tulossa vasta taivaassa, jossa  koetaan täydellistä iloa, rauhaa ja rakkautta.


Kirjoita paperilapulle ylös niitä hyviä asioita, joita elämässäsi on. Kiitä Jumalaa niistä! 

perjantaina, lokakuuta 05, 2012

Nurinkurinen arvojärjestys


Näköjään en osannut laittaa Hetkisen kirjoituksia oikeaan järjestykseen. Sehän sopii kylläkin ihan hyvin, kun otsikkona on Nurinkurinen arvojärjestys ;). Tämä pätkä löytyy Raamatusta Luukkaan evankeliumin luvusta 18, jakeet 9-17. 

Jeesuksen sanat ja toiminta herättelevät meitä ns. hyviä kristittyjä, jotka luemme säännöllisesti Raamattua, rukoilemme ja osallistumme seurakunnan toimintaan. Kuvittelemmeko me Jeesuksen aikalaisten tavoin olevamme toisten ihmisten yläpuolella? Turvaudummeko me enemmän omaan kristilliseen elämäntapaamme kuin Jumalan armoon?

Nurinkurinen arvojärjestys       (Luuk. 18:9-17)

Jeesus osaa yllättää. Fariseus ja publikaani –vertauksessa hän kertoo kahdesta täysin vastakkaisesta ihmistyypistä. Fariseukset olivat kunnioitettuja ja arvostettuja kansanopettajia, jotka elivät askeettisesti ja kaikkien juutalaisten määräysten mukaan. Publikaanit taas olivat tunnettuja itsekkäästä elämäntavasta, johon kuuluivat nautinnot, rikkaudet ja toisten ihmisten hyväksikäyttö riistämällä näiltä veroja enemmän kuin laki vaati.

Jeesus osoittaa, miten Jumalan edessä ihminen ei voi turvautua mihinkään omiin suorituksiin. Fariseus luuli elävänsä täydellisesti, mutta hänen ns. hurskas elämäntapansa oli kauhistus Jumalalle, koska hänen sydämensä oli täynnä ylpeyttä ja toisten ihmisten halveksuntaa. Publikaanilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin turvautua Jumalan armoon, koska hän tiesi oman syntisyytensä.

Jeesus osoittaa kertomuksellaan, miten ihminen ei saa tuomita toisia ihmisiä. Jumala näkee ihmisen sydämeen ja tietää kaiken. Hän haluaa kohdata rakkaudellaan kaikkia ihmisiä riippumatta siitä, millaisissa elämäntilanteissa nämä elävät. 

Syntisen publikaanin lisäksi Jeesus asettaa yllättävästi esikuvaksi lapsen. Luukas tarkentaa Matteuksen ja Markuksenkin kertomusta ilmaisemalla, että lapset olivat sylilapsia. Vauvat eivät osaa tehdä mitään ansaitakseen Jumalan rakkauden. Lapsikaste on vahva merkki siitä, miten uskossamme on kyse Jumalan rakkaudesta ihmisiä kohtaan. Jokainen kristitty saa pienen lapsen tavoin köllötellä hyvän Jumalan sylissä.

”Mitä suurempi tarve tuomita toinen, sitä pinnallisempi itsetuntemus.” 

PS. Hetkistä voi tilata seuraavasta osoitteesta:  http://www.rll.fi/?sid=19

torstaina, lokakuuta 04, 2012

Hetkinen

Sain eräässä kastekodissa nuhteita siitä, etten ole päivittänyt blogiani :). Sen vuoksi teen parannuksen ja päivittelen blogiani vähän useammin. Kotiäitinä ollessani ehdin puuhastella kaikenlaisia pieniä projekteja. Yksi  mielenkiintoinen tehtävä oli kirjoittaa selitystekstejä Hetkinen-raamatunlukuoppaaseen. Tällä viikolla postiluukkuuni kolahteli muuta kappale loppusyksyn Hetkistä, jossa on tekstejäni. Niinpä päätin tarjota niitä myös blogini lukijoille. Toivottavasti ne innostavat teitä tarttumaan Raamattuun. Kannattaa lukea aina kyseinen raamatunteksti. Lisätietoa Hetkisestä: http://www.rll.fi/?sid=19


Onko sinulla mielessäsi joku tunnettu ihminen, jonka haluaisit ehdottomasti nähdä?  Mitä olisit valmis tekemään saadaksesi tavata henkilökohtaisesti hänet?

Luuk. 19:1-10

 Pieni mies kohtaa suuren miehen

Tuttu kertomus Sakkeuksesta on monella tapaa hämmentävä. Jeesuksen aikana aikuiset miehet eivät harrastaneet juoksua eivätkä kiipeilyä. Sakkeus halusi kuitenkin niin kiihkeästi nähdä Jeesuksen, että hän oli valmis tekemään itsensä naurunalaiseksi juoksemalla ja kiipeämällä puuhun. Jeesus puolestaan herätti pahennusta menemällä vierailulle Sakkeuksen, halveksitun veronkantajien esimiehen, ylelliseen kotiin ilman, että tämä edes esitti mitään kutsua. Jeesus totteli taas enemmän Jumalaa kuin ihmisiä!

Jeesuksen vierailu onnistui täydellisesti, koska se muutti Sakkeuksen ja  monen hänen läheisensäkin elämän. Jeesus totesi vierailulla, että pelastus on tullut Sakkeuksen perheen osaksi. Ilmauksella pelastus Jeesus tarkoitti, että perheen koko elämä eheytyi. Tullessaan Jeesuksen seuraajaksi Sakkeuksen koko elämä muuttui, vaikkei se ulkonaisesti muuttunutkaan. Hän sai uudenlaisen suhteen Jumalaan, lähimmäisiin, omaisuuteen ja itseensä. Siitä on esimerkkinä se, miten hän uskalsi kaikkien kuullen kertoa suunnitelmansa antaa suurimman osan omaisuudestaan pois ja korvata nelinkertaisesti, jos oli joltakin ottanut liikaa veroja. Sakkeus uskalsi olla rehellinen ja avoin, koska Jeesus rakasti häntä ja hyväksyi hänet.

Kertomus Sakkeuksesta herättelee miettimään oman elämän arvojärjestystä. Erään tutkimuksen mukaan  saattohoidossa olevat katuvat eniten elämässään mm. sitä, että he ovat tehneet niin paljon töitä sekä laiminlyöneet ystävyyssuhteitaan. Sakkeus on esikuva siitä, miten elämä voi Jumalan avulla muuttua onnelliseksi, kun vapautuu omaisuuden haalimisesta ja itsekkyydestä toisten ihmisten palvelemiseen ja auttamiseen.

Ystävällisyys on käännyttänyt enemmän ihmisiä kuin intomielisyys, tiede tai kaunopuheisuus. ” Äiti Teresa