Monenlaista sokeutta

Opetuslapset eivät ymmärtäneet yhtään mitään Jeesuksen tulevista kärsimyksistä eivätkä tulevasta ylösnousemuksesta. Sen sijaan sokea kerjäläinen tajusi Jeesuksen merkityksen Messiaana ja sai avun.

Lue:  Luuk. 18:31-43

Välillä evankeliumeja lukiessani tunnen myötähäpeää opetuslasten vuoksi. Lukemamme ennustus Jeesuksen kärsimyksestä on jo seitsemäs Luukkaalla, mutta opetuslapset eivät vieläkään tajua sitä. Tuskin olisin itsekään ymmärtänyt. Jeesus puhui sen verran salaperäisesti Ihmisen Pojasta. Hän viittasi ilmauksella ilmeisesti sekä Jesajan ennustukseen kärsivästä palvelijasta että Danielin ennustukseen kunniassaan palaavasta kuninkaasta. Opetuslapset eivät voineet käsittää, miten monenlaiset kärsimykset olisivat Jumalan suunnitelman mukaisia. Vielä ylösnousemisenkin jälkeen Jeesus joutui monta kertaa selittämään läheisilleen VT:n kirjoituksia, jotta nämä ymmärsivät Jumalan pelastussuunnitelman hyvyyden.

Sokea mies ymmärsi Jeesuksen seuralaisten mielestä liiankin hyvin Jeesuksen merkityksen. Hän huusi kielloista huolimatta täysillä ”Daavidin Poika, armahda minua”, vaikka arvonimi oli poliittisesti vaarallinen. Poikkeuksellista on se, että Jeesus antoi jonkun ensimmäistä kertaa kutsua itseään julkisesti messiaanisella arvonimellä.

Sokea mies luotti siihen, että Jeesus oli Vapahtaja, joka oli tullut armahtamaan. Hän ei halunnut vain saada näkönsä takaisin, vaan myös nähdä Jeesuksen omin silmin. Syyrialaisessa tekstiversiossa sanotaan: ”Herra, että saisin näköni takaisin ja näkisin sinut.” Miehen koko elämä muuttui Jeesuksen parannettua hänet. Toisten avun ja almujen varassa eläneestä sokeasta tuli Jeesuksen innokas seuraaja, jonka parantuminen puhutteli monia.

Ota matkakumppaniksesi Jeesus-rukous ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”, jota voit huokailla pitkin päivää.

PS. Jeesus-rukous on "vaarallinen", koska se voi alkaa elää omaa elämää rukoilijan mielessä. Huomasin sen kerran Linnanmäellä. Menin Neidin perässä vessaan ilman, että hän tiesi mitään.  Vessasta tullessani hän sanoi minulle: "Äiti, mä tiesin, että sä olit vessassa." "Ai jaa, miten niin?" "No, kun vessankopista kuului Jeesus, Jeesus": Kyllä meitä nauratti! Minä kun en ollut mielestäni rukoillut ollenkaan vessassa käydessäni :). Jeesuksen nimi tuli itsestään huuliltani!