Elämä ei ole hassumpaa!

"Elämä ei ole hassumpaa, kun saa kotona vain tallustaa...". Risto Räppääjä -elokuvan tunnuslaulun väännös saa kertoa siitä, mitä minulle nykyään kuuluu. Olen ollut onnellinen äitiyslomalainen jo 9 ihanaa päivää. En olisi tähän projektiin alkaessani ikinä uskonut, kuinka mukavalta tuntuukaan vaan olla kotona. Nautin suunnattomasti näistä vauvan syntymää edeltävistä viikoista, jolloin saan vaan viettää laatuaikaa lasten kanssa, lukea kirjoja, hoitaa kotia sekä tehdä juuri sitä, mitä milloinkin huvittaa.

Oloni on ollut fyysisesti mainio: nukun hyvin, jaksan touhuilla arkiaskareita eikä mitään paikkaa kolota. En ole liikkunut kovinkaan paljon, mutta pienet kävelyt ja uimahallireissut lasten kanssa ovat sujuneet oikein mukavasti. Uimahallissa olen kulkenut bikineissä pää pystyssä ja rinta rottingilla, vaikka vatsanympärys onkin ylittänyt jo maagisen metrin rajan. Hyvä oloni näkyy ilmeisesti ulospäinkin, koska uimahallissa sain täysin tuntemattomalta naiselta positiivista palautetta. "Näytät tosi upealta!" oli kiva kommentti kuulla, kun raskausviikkoja on huomenna koossa jo 36.

Olen ollut tosi onnellinen siitä, että päätimme ottaa Kuopuksen pois päiväkodista heti kun jäin töistä pois. Meillä on ollut Kuopuksen kanssa tosi mukavaa aamupäivisin. Olemme tehneet yhdessä kotitöitä, lukeneet paljon kirjoja ja pelaneet pelejä. Näihin päiviin on mahtunut myös yllättävän paljon kaikenlaisia pakollisia käyntejä, kuskauksia ja mukavia vierailukohteita. Olemme ehtineet käydä reilun viikon aikana jo kaksi kertaa sekä kirjastossa että uimahallissa. Edellisistä kerroista olikin aikaa aika paljon, koska olen raskausaikana minimoinut kaiken ylimääräisen.

Koululaisten kanssakin minulla on ollut nyt tosi paljon yhteistä aikaa. Esikoisen yksinäiset iltapäivät ovat muuttuneet vilkkaaksi yhdessäoloksi muiden sisarusten ja minun kanssani. Neiti puolestaan lopetti iltapäiväkerhon ja viihdyttää pulinoillaan kerhotätien sijaan minua. Lasten kouluun ja harrastuksiin kuskausten, hammaslääkäri- ja neuvolakäyntien sekä vanhempainvarttien keskellä mietin, miten oikeastaan ehtisinkään töihin. Onneksi sitä ei tarvi pohtia pitkään, pitkään aikaan! Nyt nautin täysillä tästä elämänvaiheesta!