Lähemmäksi sinua

Kesälomallani löysin Anna-Maija Raittilan pienen kirjan, jonka hän on julkaissut syntymävuotenani 1975. Kirja on siis vanha, mutta siitä huolimatta löysin lyhyistä hartauskirjoista ajatuksia, jotka sopivat myös tähän kesään ja tähän päivään. Tosi raamatuntekstin kirjoitan uusimman käännöksen mukaan; onhan sekin jo 17-vuotias.

SINUA EI OLE HYLÄTTY

"Mutta sitä en sinussa hyväksy, että olet luopunut ensi ajan rakkaudesta, Muista siis, mistä olet langennut, käänny ja palaa tekemään ensi ajan tekoja." Ilm. 2:4-5

Sinua ei ole hylätty. Sinä itse olet hylännyt jotakin. Tässä sanassa, joka ensi kuulemalta vaikuttaa uhkaavalta, tuomitsevakta, onkin rohkaiseva muistutus. Muista, mistä olet langennut pois. Muista, sinä voit palata takaisin. Siihen läheisyyteen, lapsen yksinkertaiseen iloon Isän kasvojen alla, johon sinut on kasteessa asetettu kasvamaan.

Onko sinulla muistikuvaa näin suuresta turvallisuudesta, hellyydestä, sydämen yksinkertaisesta riemusta? Oletko saanut koskaan kokea sitä sydämesi tarvitsemalla tavalla? Jos et, se "ensimmäinen rakkaus" mitä ihminen on luotu kokemaan - lapsen luottamus anteeksiantavaan Isään - on sinua lähellä nytkin, tässä Jumalan sanassa.

Siinä ei sanottu, että olisit menettänyt mitään. Olet hylännyt, tai et ole vielä edes löytänyt. Mutta jokainen päivä voi olla lapseksi heräämisen päivä. Yhä uudestaan voimme tehdä "ensimmäisiä tekoja".

Anna-Maija Raittila: Etsikää Hänen kasvojansa -Keskustelua ja rukousta, 1975