Valoa pimeyteen!!!

Nyt on menossa rankka viikko, vaikka myös monella tavalla mukava. Pimeys, sade, liukkaus, väsyneet lapset, jokailtaiset menot, joulukirjeiden lähettämiset, pienet työtehtävät, Miehen pitkät työpäivät, lasten kuskaamiset yms. ovat vieneet vähän hyvä tuultani. En päässyt tänään Lucia-juhlaan Esikoisen pianokonsertin vuoksi, mutta luin sen sijaan Pikkuherralle ihanan Tuula Korolaisen kirjan "Lyhtykujan Lucia". Lukiessani mieleeni tuli vanha nukketeatterikäsikirjoitukseni, jonka olen tehnyt jonain synkkänä joulunalusaikana ehkä koulukirkkoon. Kertomuksessa sivutaan myös Lucia-teemaa. Toivottavasti se voisi tuoda iloa ja valoa ainakin jonkin lukijani sydämeen!

PS. Tekniset asetukset ovat päin seiniä, mutta yrittäkää ymmärtää kiireistä ja epäteknistä blogistia :).

Joonas: Kansa, joka pimeässä vaeltaa...
Mummo: Mitä sinä Joonas täällä yksin luet?Joonas: Harjoittelen koulun joulukirkkoa varten. Opettaja pyysi minua raamatuntekstin lukijaksi.

Mummo: Sepäs on hienoa! Kai mummokin saa tulla kirkkoon kuuntelemaan, vai?

Joonas: Joo, tule vaan. Mutta älä ainakaan aivan etupenkkiin. Muuten mua alkaa naurattaa. Kuuntele nyt mummo, miltä tämä kuulostaa. "Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on annettu meille..."

Mummo: No, se sopii kyllä hyvin ainakin tähän syksyyn. Kohta jo toinen adventti ja vettä vain sataa. Ja on niin pimeää, niin pimeää. En kyllä muista, koska olisi ollut näin pimeä syksy, vaikka 82 syksyä olen jo nähnyt. Niin synkkää, ettei edes huvita ulos mennä. Onneksi nyt on vähän tullut valoa, kun on joulukyntteliköt ikkunoilla.

Joonas: Niin ja joulukuusissa on kaupungilla valot. Ja tähtiä ikkunoilla. Mutta mummo, mä en oikein ymmärrä, mistä tässä oikein puhutaan.

Mummo: Pappi kertoi kerran kirkossa, että tämä raamatunteksti on ennustus Jeesuksen syntymästä. Israelilaiset ymmärsivät sen niin, että syntyy suuri kuningas. Jesaja kirjoitti sen paljon ennen Jeesuksen syntymää, muistaakseni 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Ja siitä lähtien he odottivat kovasti suurta kuningasta.

Joonas: Mutta mikä se valo sitten oikein on? Tarkoitetaanko sillä sitä tähteä, joka johdatti tietäjät Jeesus-vauvan luokse?

Mummo: En oikein tiedä, ehkä. Tai sitten se tarkoittaa sitä, että se kuningas tuo valon maailmaan.

Joonas: Kuulostaa kyllä aika hassulta. Miten joku kuningas voisi tuoda valon maailmaan? Eihän nyt ihminen ole mikään kynttilä tai tähti tai taskulamppu.

Mummo: Etkö muista Raamatusta, että Jeesus itse kutsui itseään valoksi? Muistan, kun sinunkin kastejuhlassasi pappi antoi kastekynttilän isällesi sanoen: Jeesus sanoo: "Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo."

Joonas: Ihan pimeää, sanon mä.

Mummo: Ei ollenkaan. Raamatussa pimeys tarkoittaa kaikkea pahaa, kurjaa, synkkää ja pelottavaa. Jumala rakasti kaikkia ihmisiä niin paljon, että hän tahtoi auttaa ihmisiä. Jeesus syntyi maailmaan tuomaan ihmisten elämään valoa ja iloa ja rakkautta. Ja sen vuoksi joulu on tällainen iloinen ja valoisa juhla.

Joonas: No, en mä tiedä, onko se joulu aina niin iloinen juhla. Meidän äiti on ainakin koko ajan niin pahalla tuulella. Se vain siivoaa ja siivoaa ja siivoaa ja sitten leipoo ja leipoo ja juoksee kaupoissa ja sitten se vaan valittaa mulle ja pikkusiskolle, että me sotketaan. Ja isän pitää olla koko ajan töissä, että kaikki ihmiset ehtii käydä kaupassa.

Mummo: Niin, se on kyllä kurjaa. Mutta onneksi mummolla on aikaa olla sinun kanssasi Joonas. Ehkä me voisimme tehdä yhdessä jotakin auttaaksemme sinun äitiäsi ja isääsi. Tiedätkö, että Jeesus ei pelkästään sanonut itse olevansa maailman valo. Kerran hän sanoi opetuslapsilleen: "Te olette maailman valo." Se tarkoittaa sitä, että me voimme auttaa Jeesusta valon levittämisessä. Meidän tehtävämme on tehdä kaikkia hyviä asioita toisille ihmisille samalla tavalla kuin Jeesus teki. Silloin me olemme Jeesuksen seuraajia.

Joonas: Ai, pitääkö meidän kulkea kynttilät päässä niin kuin meidän Johanna, joka koko ajan kulkee kynttilät päässä ja harjoittelee lauluja Lucia-kulkuetta varten?

Mummo: No, ei meidän nyt kynttilöitä päähän tarvitse laittaa, mutta Lucia on hyvä esimerkki sellaisesta ihmisestä, joka totteli Jeesuksen käskyä ja toi iloa toisille ihmisille. Tiedätkö Joonas, miksi Lucia-neidolla on aina kynttilät päässä?

Joonas: No en, kerro.

Mummo: Lucia oli nuori italialainen tyttö. Siihen aikaan oli kiellettyä uskoa Jeesukseen ja sen vuoksi Jeesukseen uskovat menivät piiloon maan alle, katakombeihin. Kerran Rooman matkalla kävin tutustumassa sellaiseen. Hyi, kun siellä oli synkkää, pimeää ja ahdasta. Lucia ei kuitenkaan välittänyt siitä, vaan hän tahtoi auttaa kristittyjä viemällä heille ruokaa. Hän kiinnitti kynttilät päänsä päälle, jotta kädet olivat vapaina kantamaan ruokaa.

Joonas: Aika rohkea tyttö. Ei se Lucia-kulkue taida ollakaan hassumpi. Mutta miten me nyt voitais auttaa äitiä ja isää?

Mummo: Mehän voisimme vaikka leipoa tänään torttuja ja tehdä porkkana- ja lanttulaatikkoa, niin äitisi saa levätä. Lähetetään vaikka äitisi ja isäsi kirkkoon kahdestaan laulamaan Kauneimpia joululauluja.

Joonas: Joo, tehdään niin. Kyllä äiti vain on ihmeissään, kun sen ei tarvitse tehdä kaikkea yksin .

Mummo: Aivan varmasti. Mummo voisi opettaa sulle yhden laulun, jota mummo aina lauloi lasten kanssa silloin kun piti vielä pyhäkoulua. Se kertoo siitä, miten me kaikki ihmiset voimme olla Jeesuksen tavoin tuomassa iloa ja valoa toisille ihmisille. Siihen on mukava leikkikin.

1. Jeesus kutsuu loistamaan taivasvaloaan.
Jeesus kutsuu loistamaan taivasvaloaan. Hälle vaan loistamaan ainiaan.
2. Tulta pienen kynttilän ei saa sammuttaa,
tulta pienen kynttilän ei saa sammuttaa.
Hälle vaan loistamaan ainiaan.
3. Isän, äidin ilona mua tarvitaan. Isän, äidin ilona sua tarvitaan. Hälle vaan loistamaan ainiaan.
4. Kavereiden parissa mua tarvitaan, kavereiden parissa sua tarvitaan. Hälle vaan loistamaan ainiaan."
5. Jeesus kutsuu loistamaan taivasvaloaan.
Jeesus kutsuu loistamaan taivasvaloaan. Hälle vaan loistamaan ainiaan.

LAULUNA VOI KÄYTTÄÄ HYVIN MYÖS LAULUA ”PIENI LIEKKI”

KÄSIKIRJOITUS: ELINA KOIVISTO