Olen aina pitänyt juhlista. Herkuttelu ja ihmisten kanssa jutteleminen on mielestäni kamalan mukavaa; papiksi alkaminen oli kyllä tässä mielessä erittäin onnistunut uravalinta. Lapsena suunnittelin syntymäpäiväjuhlia kuukausikaupalla: tein herkkulistaa ja mietin leikkejä juhliin. Nuoruudessa keksin välillä oikein keksimällä aiheita juhlia, jotta saatoin ilahduttaa itseäni ja muuta perhettä herkullisilla leipomuksilla. Kyllähän Elina Johannan nyt kannatti täytekakku pyöräyttää Johanna-nimipäivän kunniaksi.
Perhemme neiti on samanlainen juhlien rakastaja kuin äitinsä. Ero on siinä,että hän valmistautuu juhliin paljon tarkemmin kuin minä. Herkuttelu, kauniit juhlavaatteet, ohjatut leikit ja kauniit koristelut ovat suunnilleen parasta, mitä hän tietää. Niinpä olen tietoisesti halunnut luoda hänen elämäänsä juhlahetkiä. Tänä vuonna olemme viettäneet synttäreiden lisäksi kouluunlähtöjuhlaa, jonne kutsuttiin lähimpiä sukulaisia, sekä tänään enkelijuhlaa, jonne kutsuttiin muutama kaveri.
Ehdotin Lauralle enkelijuhlan järjestämistä, koska emme ole perheessämme halunneet viettää Hallowen-juhlia. En kuitenkaan toivo, että lapsillemme tulisi tunne, että he eivät saa osallistua mihinkään kivaan tiukkapipoisten vanhempiensa vuoksi. Joskus kauan sitten luin Lasten pyhäkoululehdestä enkelijuhlista. Ajatus jäi itämään mieleeni.
Tänä syksynä ajattelin, että enkelijuhlat voisivat piristää pimeää ja vähän tylsää lokakuuta. Ja niin kävikin! Jo kutsukorttien tekeminen tietokoneella yhdessä Anttonin kanssa oli Lauralle suuri elämys. Eilen kävimme neidin kanssa yhdessä ostoksilla, ja leivoimme täytekakun sekä piparit. Laura suunnitteli eilen lopullisesti myös juhlien ohjelman isoveljen kanssa, kirjoitti tervetuliaistekstin oveen ja piirsi ison enkelin leikkiä varten. Olin suorastaan ylpeä tyttärestäni, joka oli luovasti kehitellyt Ihaa-aasin hännänkiinnityksestä enkelijuhlaan sopivan leikin. Leikin ideana oli kiinnittää sädekehää enkelin kutreille silmät kiinni, ja lähimmäksi osunut sai tietysti palkinnnon.
Enkelijuhlat olivat oikein onnistuneet. Juhlien emäntä ja vieraat olivat suloisia valkoisissa puvuissaan. Antton ja Mikael olivat myös innokkaasti kaikessa mukana, vaikka eivät halunneetkaan pukeutua enkeleiksi. Mikael pukeutui kesken juhlien ritariksi; hän sanoi olevansa Jeesuksen sotilas. Juhlien aikana kotimme oli täynnä ihanaa kikatusta ja supatusta. "Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Oi kuulostaapa todella mukavalta. Tunnustaudun myös tiukkapipoksi tämän halloween hössötyksen keskellä - niiden iltapäiväkerhokokemusten jälkeen, jolloin amerikkalainen tuontitavara sekottui suloisesti suomalaisen pyhäinpäivän tunnelmiin ja seurauksena ekaluokkalaisten kamalat painajaisunet. Mutta tuohon asti emme ole päässeet, pistetään korvan taakse kehittymään.
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että on paljon parempi rakentaa myönteisesti, kun aina kieltää ja arvostella!
Riikka
Pelastusarmeija-lapsen sydäntäni lämmitti tuo Jeesuksen sotilas. Ihanaa! Juhlat kuulosti mahtavilta, itsekin keksin milloin mitäkin tekosyitä järjestää juhlia. Tuleehan niistä stressiä ja sotkua, mutta hauskaa on yleensä ollut. Mun lempparit oli ehkä barbi-bileet. Kaverit raahas omia eläviä Ken-nukkejaan mukana :)
Kiitos mukavista kommenteistanne!
Olen ihan samaa mieltä Riikan kanssa siitä, että positiivisuudella saa yleensä enemmän hyvää aikaa kuin kieltämisellä ja arvostelulla. Lastenkasvatuksessa edustan hyvin positiivista linjaa sekä kotona että töissä. Rajat täytyy olla, mutta kiellettyjä asioita on yleensä aika vähän, mutta niistä sitten pidetään kiinni. Välillä lapsemme edustavatkintyyliä Kiljusen herrasväki!
Pikkupapille tiedoksi, että kuopuksemme lempilaulu on The Rainin Sotilas :).Barbi-bileet kuulostavat ihanilta! Vesa olisi ihan täydellinen Ken kainaloon :)!
Lähetä kommentti