Free counter and web stats

tiistaina, joulukuuta 16, 2008

Ihana aamu!

Tänään oli perheessämme onnen ja riemun aamu. Kuopus ja neiti olivat aivan täpinöissä kuullessaan äidin sekä vievän että hakevan heidät. Äitikin oli innoissaan, koska autoilu ovelta ovelle on välillä mukavaa vaihtelua jokapäiväiselle rumballe "pyörä-juna-kävely-kävely-juna-pyöräily". Tänään yhtälö olisi ollut vielä paljon toivottomampi sisältäen monenlaisia reittejä ja kulkuneuvoja, minkä vuoksi autoilu vei voiton.

Päiväkodissa meillä oli kuopuksen kanssa hauska aamuhetki. Hän valitteli sitä, että housut olivat jotenkin huonosti jalassa. Minä aloin suoristaa kalsareita, ja kappas kummaa, kalsarien ja housujen välistä löytyivät ylimääräiset kalsarit ihan mytyssä. Saimme makeat naurut!

Viedessäni lapsia kuuntelimme Jippii-kuoron Valo voittaa -levyä. Aivopesuni on tuottanut perheessämme vihdoinkin tulosta ja automusiikissa on siirrytty raskaasta gospelista lastenmusiikkiin. Ajattelin mielessäni vaihtavani levyn sitten kun suuntaan kohti Helsinkiä. Toisin kuitenkin kävi. Vuorossa oli Lasse Heikkilän laulu "Kynttiläkulkue", jonka kautta Pyhä Henki kosketti minua aivan yllättäen. Kyyneleet alkoivat virrata silmistäni ja Jumala hoiti minua lastenlaulun sanoin. Kuuntelin laulua koko matkan Järvenpäästä Helsinkiin volyyminappi kaakossa. Mieleni täytti syvä kiitollisuus siitä, että saan olla yksi pieni kynttilänkantaja Jumalan työssä.

KYNTTILÄKULKUE

Kulkiessaan lapset pohjoisen
kantaa kynttilöitään halki
kaamoksen liekkiänsä pientä
tarkkaan kukin vaalien,
ettei ulottuisi viima varteen sen.
Kohta tuulensuojaan saavutaan.
Kaikki lyhdyt kootaan yhteen
loistamaan. Silmät tottuvat pian
valoon hiukan suurempaan.
Hiipuneille uutta tulta annetaan.

Tämä pieni usko kohti kajoa niin
kauan kurottuu, kunnes
aamurusko täyteen
sydänpäivään asti kirkastuu.
Silmät jokaisen jo silloin avautuu.

Raamatussa Markus kertoo sen,
kuinka kauan sitten joukko
lapsien tahtoi oikeasti päästä
syliin Jeesuksen, mutta toinen
oli tahto aikuisten.
Mitä Jeesus silloin sanoikaan?
Lasten kaltaisille taivas
annetaan. Liityn kulkueeseen
kynttilääni kantamaan. Tahdon
oppia kuin lapsi luottamaan.

Lasse Heikkilä

Levyllä: Jippii - Valo voittaa!
www.via-music.fi

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kauniit sanat!

Mimosa kirjoitti...

Hei Elina - ihana postaus! Minuakin herkisti kovasti sunnuntaina seurakunnassa..On ihana kun Jumala saa meitä koskettaa. Siukkuja, t. Mimosa

Elina Koivisto kirjoitti...

Niinpä, saakoon Hän koskettaa meitä yhä uudestaan rakkaudellaan!