Oli ihanaa olla pitkästä aikaa tutussa, kodikkaassa ja rakkaassa kirkossa. Iloitsin vanhojen tuttavien tapaamisesta, rukouksesta ja yhteisestä laulusta. Huomasin taas sen, miten paljon ihmisillä on tarvetta yhteiseen rukoukseen, taakkojen jättämiseen Jumalan käsiin.
Iltaan valmistautuessani törmäsin pitkästä aikaa Hiljaisuuden rukouksia -kirjaan, joka oli tärkein rukouskirjani jo viime vuosituhannella Riihimäellä asuessamme. Maanantain jälkeen olen ahminut sen rukouksia ja ammentanut niistä voimaa sairastuvan pitämiseen. Kaikki lapset ovat nimittäin olleet kipeinä, ilmeisesti influenssassa. Siitä huolimatta minulla on ollut harvinaisen levollinen ja hyvä mieli.
Taivaallinen Isä -
sinä olet luvannut varjella
minun lähtemiseni ja tulemiseni
tästedes ja iankaikkisesti. Siksi rukoilen:
Auta minua aina jättämään
se päivä joka on mennyt
sinun laupeutei haltuun, lapsen luottamuksella,
ja ottamaan vastaan uusi päivä
iloisesti luottaen sinun mahdollisuuksiisi.
Vapauta minut siitä mikä sitoo minua
katkeruuteen ja itsesääliin,
levottomuuteen ja pelkoihin.
Ohjaa minut siihen vapauteen.
jonka vain sinä voit antaa.
Sinä voit vapauttaa minut synnistä,
joka lukitsee minut tuskaan ja turvattomuuteen,
niin että askel askeleelta saisin elää vapaana,
avoimessa yhteydessä toisiin ihmisiin.
Kiitos, että saan elää keskellä tapahtumista,
jota sinun oma rakkautesi kantaa.
Sinun rakkaudessasi saan levätä ja uudistua.
Saan yhä uudestaan kuolla pois
siitä pahasta jota minussa on
ja nousta uuteen elämään.
Saan katsoa eteenpäin kohti täyttymyksen päivää
ja antaa sinun
päivä päivältä johdattaa minua
tuota päämäärää kohti.
Hiljaisuuden rukouksia (Böner från St. Davidsgården, suom. Anna-Maija Raittila)
2 kommenttia:
Googlasin "gospel-lattari" ja eksyin sivuillesi. Jäin hetkeksi lueskelemaan... t. viimeksi tanssin vieressäsi, eli Riikka
Hauskaa! Toivottavsti näemme taas pian :)
Lähetä kommentti