Herra on lähellä - älä huolehdi

Täsä on puhe, jonka pidin opiskeluaikaisen asuntolani, Lestiksen, seuroissa ensimmäisenä adventtina.

Raamatunteksti Fil 4:4-7
Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on jo lähellä. Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.

Viime viikkoina olen ollut vähän väsynyt ja alakuloinen. Eilen nukuttaessani lapsia yhtäkkiä tajusin, mistä homma nyt kiikastaa. Olen viime aikoina muun touhun lisäksi lukenut kaiken vapaa-aikani pastoraalitenttiin. Sen vuoksi minulla ei ole ollut aikaa rauhoittua kunnolla rukoukseen, vaikka yleensä kiireisinä aikoina huolehdin erityisesti siitä, että minulla on aikaa hiljentyä Jumalan kasvojen edessä. Viime viikkojen ajan rukouselämäni on koostunut lähinnä hätäisistä rukouksista kesken päivän. Tulokset ovat heti näkyneet: kiukkuisempi ja tyytymättömämpi mieli.

Valmistautuessani adventtiaikaan sain sen kertomuksiin uudenlaisen näkökulman ruotsalaisesta rukouskirjasta "Bönboken -tradition och liv", jossa onkattavasti rukouksia kirkkovuoden eri aikoihin. Ensimmäisen adventin tekstissä kirjoitettiin, miten yleensä ajatellaan, että Jumala kolkuttaa ihmisen sydämen ovella ja ihminen valitsee, päästääkö Jumalan sisään vai ei. Varmasti näin onkin niiden ihmisten elämässä, jotka ovat kääntäneet Jumalalle selkänsä jossain elämänvaiheessa, tai jotka eivät ole koskaan halunneet ottaa vastaan Jeesusta elämänsä Herraksi.

Sen sijaan Jeesukseen uskovien elämässä kuvan voi kääntää toisinpäinkin. Jeesus ei tule sydämeeni ulkoapäin, koska Hän asuu jo sydämessäni Ongelma on siinä, että olen itse poissa sydämestäni aivan liian usein. Jeesus on jo läsnä ja odottaa minun kuuntelevan Hänen ääntään, mutta minulla on niin kiire, etten ehdi pysähtyä kuuntelemaan. Ehkä minulla ei ole edes aikaa lukea Raamattua eikä kuunnella lähimmäisteni tarpeita.

Viime kesänä olin Pieksämäellä suomenruotsalaisella perheleirillä, jossa muutamana päivänä harjoiteltiin rukoilemista ja toisen ihmisen siunaamista hiljaisuudessa. Rukoilimme pienissä ryhmissä toistemme puolesta. Laitoimme käden sen ihmisen olkapäälle, jonka puolesta rukoilimme, lausuimme lyhyen rukouksen ja siunasimme sen jälkeen hiljaisuudessa tätä ihmistä. Koimme vahvasti, miten Jumala kosketti meitä hiljaisten rukoustemme kautta. Huoneeseen tuli ihana tunnelma, joka oli täynnä rauhaa ja rakkautta.

Kirjailija Henri Nouwen meni kerran Äiti teresan luo vierailulle. Hän oli oikein keräämällä kerännyt elämänsä vaikeita asioita ja taakkoja, joista voisi valittaa suurelle Jumalan naiselle. Äiti Teresa ei halunnut kuitenkaan käyttää tapaamisaikaa tällä tavalla. Hän antoi kuuluisalle kirjailijalle yksinkertaisen ohjeen: "Ylistä ja kiitä Jumalaa tunti päivässä äläkä tee mitään, minkä tiedät vääräksi. Silloin ongelmasi ratkeavat." Äiti Teresan ohje vapautti Henri Nouwenia ihmeellisesti; hän koki, miten viisaan naisen neuvo teki aivan kuin pienen reiän huolien ilmapalloon puhkaisten sen kokonaan. Henri Nouwen vapautui huolien taakasta lukemani Filippiläiskirjeen kohdan mukaisesti.

Tämän päivän evankeliumiteksteinä on luettu kertomus Jeesuksesta, joka ratsasti aasilla Jerusalemiin. Jerusalemin asukkaat toimivat samalla tavalla kuin Äiti Teresa. He samaan aikaan ylistivät Jeesusta ja pyysivät Häneltä apua. Hoosianna oli riemullinen avunhuuto Jeesukselle, sanamukaisesti "auta ja pelasta". Mekin saamme jerusalemilaisten tavoin huutaa Jumalalta apua turvallisella mielellä, koska tiedämme, mitä Jeesus on tehnyt puolestamme. Sen vuoksi voimme ahdistusten ja vaikeuksien keskellä luottaa siihen, että Jumalan rakkaus kantaa meitä. Samasta rukouskirjasta löysin rukouksen, joka kertoo tästä.

Herra on lähellä - älkää huolehtiko.
Minulla on Herra huolia,
tuhansia huolia tuhannesta asiasta.
Haluaisin levätä siinä,
ettei mikään ole arvokkampaa kuin sinun rauhasi.
Haluaisin kuunnella sinun tahtoasi elämässäni
ja elää sen mukaan.
Maria sanoi "kyllä" kutsumukselleen ilman mitään takeita.
Herra, minä tahdon jättää huoleni ja etsiä iloa Sinussa.
Anna sinä pyhälleni siunauksesi. Aamen.

Me voimme antaa arkipäivän keskellä tietoisesti tilaa Jumalan läsnäololle. Meidän ei tarvitse kohdata lähimmäisiämme kylmästi ja rakkaudettomasti, vaan kristittyinä voimme kohdata jokaisen ihmisen sillä rakkaudella, jota Jumala on antanut sydämiimme. Ennen kohtaamisia voi tietoisesti pyytää niihin Jumalan läsnäoloa rukoilemalla esimerkiksi täähn tapaan. "Jeesus, auta minua avamaan sydämeni tälle ihmiselle ja auta häntä avamaan sydämensä minulle."

Raamatussa Jeesus lupaa, että Hän on läsnä siellä, missä kaksi tai kolme ihmistä on läsnä Hänen nimessään. Itse olen usein huomannut, miten Jeesuksen lupaus on totta. Olen saanut ihmetellä sitä, miten Jumala on siunannut niitä kohtaamisia, joita on valmisteltu rukoillen. Kannattaa kokeilla tänä adventin aikana.

Loppurukous samasta rukouskirjasta (oma käännös eli väännös):

Herra,
tarvitsen uudistusta adventin aikana,
mutta en voi uudistaa itseäni.
Tule Sinä luokseni ja auta minua.
Täytä kaikki laaksot,
tasoita kaikki vuoret,
suorista kaikki, mikä on mennyt vinoon.
Ota pois kateus, katkeruus ja ylpeys.
Anna niiden tilalle rakkautta,
nöyryyttä ja puhtautta.

Herra, rukoilen myös maailmamme puolesta.
Ota pois kaikki epärehellisyys ja itsekkyys.
Lähetä sanansaattajiasi,
jotka Johanneksen tavoin
ovat täynnä voimaa ja intoa.
Herätä kaikki nukkuvat.
Auta meitä kääntymään
koko sydämestämme sinun puoleesi.
Tule sitten luoksemme
ja anna meille rikas siunauksesi.
Aamen.