Lapset soittaa pianoa

"Lapset soittaa pianoa, kaikki on niin hianoa", laulaa taiteilija Anna-Mari Kaskinen sanoittamassaan laulussa Alabasteri-yhtyeen legendaarisella levyllä. Laulun sanat olivat totisinta totta tänä iltana Tuusulan Aino-salissa, jossa vietettiin joulusoittajaisia. Anttonin pianonsoitonopettajan oppilaat pitivät laadukkaan pianokonsertin tunnelmallisessa salissa, joka on nimetty Jean Sibeliuksen vaimon mukaan. Säveltäjän ja hänen vaimonsa valtavan suuret valokuvat loivat tilaan juhlavan tunnelman, jota täydensi kauniisti soiva flyygeli.

Oppilaskonsertit kuuluvat jokaisen musiikkiopiston juhlaan. Niissä harjoitellaan esiintymistä ja osoitetaan itselle, opettajalle, kotiväelle ja muille harrastajille, mitä lukukauden aikana on opittu. Joulusoittajaiset olivat meille kolmas oppilaskonsertti Järvenpäässä. Olen ihmetellyt sitä, miten valtavan hyvä taso kaikissa konserteissa on ollut. Lapset ja nuoret ovat soittaneet innostuneesti ja uskomattoman taitavasti. Kappaleet ovat olleet monipuolisia. Konsertiin on mahtunut mukaan sekä hauskoja ja rytmikkäitä että tunnelmallisia ja syvällisiä kappaleita. Tämän päivän soittajista pienin oli aloittanut harrastuksensa vasta syksyllä, kun taas vanhimmat taiturit olivat jo melkein ammattilaistasoa. Vastaavaa tasoa en ole ikinä ennen nähnyt missään oppilaskonsertissa!

Pianonsoitto näyttää olevan tyttövaltainen harrastus; Anttonin lisäksi konsertissa esiintyi 17 tyttöä, jotka olivat laittautuneet hienoiksi tärkeään esiintymiseen. Pikkutytöt olivat suloisia mekoissaan ja kauniissa kampauksisaan, kun taas teinitytöt näyttivät cooleilta muodikkaissa vaatteissaan ja isoissa kaulanauhoissaan. Esikoisemmekin laittoi konserttiin ihan ilman erityistä kehotusta päälleen ainoat juhlavaatteensa: jo pari vuotta palvelleen kauluspaidan sekä villapuseron. Ihmeiden aika ei ole ohi!

Arki-ilta ei totisesti ole paras mahdollinen aika kuunnella yhteen menoon tunti pianomusiikkia. Etukäteen vähän pelkäsin, miten selviän väsyneiden lasten kanssa tilaisuudessa, koska kuopus osoitti mieltään jo matkalla. Ihmeen hyvin 4-vuotiaskin jaksoi kuitenkin olla hiljaa sylissäni eturivissä. Rumpalina häntä ihmetytti ainoastaan yksi asia: miksi kukaan soittaja ei mennyt soittamaan flyygelin vieressä olevia rumpuja. Kulttuuripitäjään sopii mainiosti Alabasteri-yhtyeen ajatus: "Lapset soittaa pianoa, kaikki on niin hianoa..."