Isäni ei ole mikään tavallinen suomalainen mies. En tiedä ketään muuta kirkkoherraa, joka olisi päiväkodin täyttäessä pyöreitä vuosia viihdyttänyt lapsia, ja myös aikuisia, tanssimalla ripaskaa. Erään lapsenlapsen ristiäisissä hän puolestaan esitti itse kasteen jälkeen upean esityksen, joka koostui hassuista taikatempuista. Lapsenlapsia hän on viihdyttänyt niin pellenenällä, omatekoisilla lauluillaan kuin taiteellisilla runoesityksillään.
Isäni on myös siitä poikkeuksellinen suomalainen mies, että hän on yleensä kantanut vastuun perheemme joulutervehdysten lähettämisestä. Senkin hän on tehnyt omalla aidolla tyylillään. Lapsuudessamme me teimme hänen johdollaan koko perheen voimin esityksiä ensin kelanauhoille ja sitten kasetille ilahduttamaan lähipiiriä. Meillä oli tapana käydä myös jouluaattona aika monessa pellolaisessa eteisessä tai portailla vetämässä live-esitys. Minulla on elävänä mielessä, miltä kuulosti, kun isä alkoi vetää laulua "Jouluyö, juhlayö".
Jouluperinteisiimme kuului monen, monen vuoden ajan joulukirjeen lähettäminen. Siihen isä kirjasi koko perheen kuulumiset kuluneelta vuodelta. Kirjeiden mukaan isä yleensä laittoi muitakin tervehdyksiä, esim. joululehden, ilahduttamaan sukulaisia ja ystäviä. Kylänmiehetkin saivat osansa, kun autolla kiersimme pitkin maita ja mantuja pudotellen tervehdyksiä postilaatikoihin.
Isä lopetti joulukirjeiden kirjoittamisen siinä vaiheessa, kun ne tulivat muotiin. Minä ja siskoni olemme jatkaneet isän viitoittamalla polulla hänen siirtyessään astetta juhlavampaan käytäntöön. Jossain vaiheessa isä nimittäin alkoi lähetellä tekemiään kirjoja harva se vuosi kaikkien tuttavien iloksi. Tänä vuonna hän on äidin kanssa saanut aikaiseksi joulujakoon peräti kolme kirjaa. Ei hassumpi suoritus kahdelta eläkeläiseltä!
Erityisen mukavalta tuntuu se, että äitiänikin voi tästä lähtien kutsua kirjailijaksi isän rinnalla. Kolmen kirjan joukossa on äidin esikoisteos "Jumalan kämmenellä", johon on koottu hänen vuoden aikana Meän Tornionlaakso -lehteen tekemänsä sananselitykset "Raamatun aarteet". Kirjoitukset pääsevät oikeuksiinsa kovakantisessa kirjassa, johon taiteiliajystävä on tehnyt kauniin lintuaiheisen kuvituksen.
Meidän perheemme on kirjoittanut yli 10 vuoden ajan joka jouluksi rakkaiden ihmisten iloksi joulukirjeen. Tänä jouluna päätimme jättää kirjeen kirjoittamisen väliin. Sen sijaan lähetimme tänään joulumuistamisina kuvaa lapsistamme paimenina ja enkelinä. Vaihtelu virkistää, myös joulutervehdyksissä!
maanantaina, joulukuuta 22, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Onpa suloisia paimenia ja enkeli! Siunattua joulua koko perheelle!
Nyt kaikki kauniit muistot taas malaa mieleni... Iloa koko perheelle! Ihana kuva oli jouluseimen ääreltä. Kiitos reippaille esiintyjille!m-i
Hyvää joulua vaan sinnekin! On ollut kiva lukea tätä Elinan blogia ja toivotan siunausta sinun ja perheesi jouluun oikein Jeesuksen nimessä!
Kiitos taas rakkaat lukijani lämpimistä kommenteistanne! Oikein hyvää ja siunattua joulua teille kaikille!
Lähetä kommentti