Onnistuneita ja onnettomia lahjoja

Joulukuun projektini, jonka tarkoituksena oli innostaa lapsiamme kotitöiden tekoon sekä huolehtia heidän hyvästä käytöksestään, meni loistavasti. Kaikki lapsemme keräsivät riittävän määrän rasteja saadakseen valita kaksi joululahjaa. Hyvää käytöstäkin on piisannut mainiosti, koska neitimme valittiin iltapäiväkerhossa kahden parhaiten käyttäytyneen joukkoon. Esikoisemme puolestaan todisti hyvää käytöstään todistuksellaan, jossa käyttäytymisrastit olivat aivan oikeilla paikoillaan. Voin siis olla tyytyväinen projektiini ja siirtyä suunnittelemaan seuraavaa.

Tammikuun projektiksi tulee "Elina kuntoilee", koska sain rakkaalta mieheltäni lahjaksi kauan haaveilemani crosstrainerin. Nyt minulla ei voi olla enää edes yhtä tekosyytä siihen, miksi en kuntoilisi työmatkojeni ulkopuolella. Crosstrainerilla kuntoilu on tosi hauskaa ja tehokasta, koska siinä koko kroppa saa kyytiä. Samalla voin kuunnella uusia ihania CD-levyjäni, joilla mieheni minua muisti. Hän ajatteli myös teitä "Elinan blogin" lukijoita lahjoittaessaan minulle pari kirjaa inspiraation lähteeksi. Kiitän ja kumarran! Tunnen itseni täysin pilalle hemmotelluksi varsinkin, kun lapsetkin muistivat äitiä omatekoisilla lahjoillaan.

Lapsemmekin olivat sangen tyytyväisiä lahjoihinsa. Pojat ovat hyörineet aivan innoissaan autoradan ja jääkiekkopelin parissa sekä kokeilleet jo uusien maalivahdinvarusteiden toimivuutta. Neitimme piti erityisesti kissastaan, jota voi ruokkia, silittää ja kammata. Saamastaan kohtelustaan riippuen kissa joko maukuu suloisesti tai ärhentelee kiukkuisesti. Emme ole vielä löytäneet mitään logiikkaa kissan ääntelylle; ehkä hän on vielä vähän hämmentynyt uudessa kodissaan.

Kissan hoitaminen toi elävästi mieleeni sen joulunajan, jolloin kuopuksemme oli vastasyntynyt. Neitimme halusi lahjaksi BabyBornia. Viisaana äitinä halusin tietysti ostaa hänelle sen nuken, koska se muistuttaa vastasyntynyttä. Haaveilin siitä, miten neiti pystyy hoitamaan omaa nukkeansa minun hoitaessani vauvaani. Ajattelin, että BabyBorn-nukke voisi lievittää mustasukkaisuutta ja opettaa vauvojen hellävaraista kohtelua.

Jonain joulunajan öistä epäilin suuresti viisauttani. Olin saanut isoille lapsille syötettyä iltapalat, tehtyä iltapesut ja huolehdittua iltapisut, luettua iltasadut ja iltarukoukset sekä nukutettua heidät. Olin syöttänyt vauvan, tehnyt iltapesut, vaihtanut yöpuvun ja nukuttanut häntä pitkään. Olin pumpannut ylimääräiset maidot jollekin ravintoa tarvitsevalle keskosvauvalle. Mutta sekään ei vielä riittänyt. Neiti oli päivällä ruokkinut BabyBorniansa ravitsevalla jauheella. Niinpä minun piti alkaa kakattaa nukkea kello yksi yöllä, jottei nukke vaan homehtuisi. Tuntui aika surkuhupaisalta istua hiljaisessa kodissa keskellä keittiönlattiaa ja pitää nukkea kakkaamassa vaaleanpunaisella potalla. Onneksi kakka tuli!