Olen projekti-ihminen. Innostun aina jostakin asiasta, harrastan sitä täysillä jonkin aikaa ja sitten kaipailen elämääni taas jotain uutta projektia. Elämäni projektit voivat liittyä työhön, perheeseen, kotiin, ystäviin tai harrastuksiin. Projektini alkavat yleensä hyvin spontaanisti. Tällä viikolla olen taas kerran alkanut kasvatukseen liittyvän projektin. Tavoitteeni voisi märitellä lyhyesti ja ytimekkäästi näin: "Kasvatan lapsistani kunnon ihmisiä, jotka osallistuvat kotitöiden tekemiseen, käyttävät aikansa fiksusti sekä käyttäytyvät kauniisti".
Sain kimmokkeen projektiini lukiessani poikani kouluvihkoa. Kolmasluokkalaiseni oli mennyt vastaamaan kysymykseen "Kenen sinun mielestäsi pitäisi tehdä kotityöt?" täysin väärin. Arvaat varmaan vastauksen? ÄIDIN. Olin lievästi sanoen tyrmistynyt. Ei kai kukaan voi ajatella 2000-luvulla noin. En ymmärrä, mistä hän oli näkemyksensä imenyt, koska olemme mieheni kanssa jakaneet kotityöt melko tasaisesti. Hommaa riittää molemmille niin paljon kuin vaan ehdimme töiltämme tehdä.
Poikani käsittämättömän näkemyksen innoittamana päätin taas kerran aloittaa hyväksi todetun rastisysteemin. Päätin, että isojen lasten on kerättävä 80 rastia, jotta he saavat itse valita kaksi isovanhempien sponsoroimaa joululahjaa. Kuopukselle säädin 40 rastin velvoitteen. Rasteja saa pienistä tehtävistä esim. sängyn petaamisesta, tavaroiden järjestämisestä, pikkuveljen kanssa leikkimisestä. Olen yrittänyt innostaa lapsia koko syksyn kirjojen lukemiseen ilman kummempia tuloksia. Tilanne muuttui nyt täydellisesti keksiessäni antaa viisi rastia kirjan lukemisesta. Lapset ovat muutaman päivän aikana jo lukeneet useamman kirjan, koska se on aika miellyttävä tapa hankkia rasteja. Käyttäytymispuolta vahvistan niin, että pahasta töppäilystä menettää rasteja.
Rastisysteemi on toiminut aina perhessämme hyvin jonkin aikaa. Niinpä nytkin se on selvästi innostanut lapsia kotitöiden tekemiseen ja tuonut selkärankaa kotielämäämme. Olen aika varma siitä, että lapset ehtivät kerätä tarpeeksi rasteja jouluun mennessä. Kuopuskin on innostunut pitkästä aikaa tiskaamisesta ja pöydän pyyhkimisestä, koska ne ovat 4-vuotiaalle sopivia hommia. Äidin näkökulmasta tiskaamisesta saatava hyöty on hieman kyseenalainen, mutta tekemisen ilo ja riemu ovat sitäkin suuremmat.
Saa nähdä, mikä on seuraava projektini. Epäilen vahvasti, että se liittyy jotenkin tammikuuhun ja kuntoiluun. Odotan mielenkiinnolla! Rakastan projekteja, koska ne tuovat elämääni mukavaa vaihtelua!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Rastitekniikka kuulostaa hauskalta :D Projektit on mukavia niin kauan kuin mitoittaa ne järkevästi. nimim. Ajantajuton.
Joo, rastit ovat kivoja! Lukioiässä luin Raamattu läpi rastivihon avulla. Se oli aika koukuttavaa, koska oli niin kiva rastittaa. Tuli suorastaan himo Raamatun lukemiseen!
Olen nyt todella yrittänyt malttaa mieleleni ja sanoa mielessäni "ei" mahdollisimman monelle projektille. Olen päättänyt, että ensi keväästä tulee töiden osalta rauhallisempi kuin tästä syksystä. Saa nähdä, miten onnistun. Nimim. toinen ajantajuton
Hei Elina,
naurattaa tuo rastisysteemi. Meillä on todentotta ollut monenlaista rastilistaa jääkaapin ovessa. Nykyinen on lasten itsensä nimeämä ja ytimekkäästi Orjalista.
Olemme pitäneet pari kerta vuodessa ns. perhepalavereja ja yleensä sellaisen jälkeen orjalista on ilmestynyt jääkaapin oveen.
Tasa-arvon suhteen taidan olla ajoittain epäonnistunut täysin.
Uuno, oululainen ihiminen, 4, ilmoitti eilen hyvin syyttävästi keittiöstä, että "Jääkaappi on tyhyjä." Sen jälkeen hän lontusti olohuoneeseen, kellahti sohvalle ja huusi: "Tuo nainen peitto!"
Satu
Kiva kuulla Sinusta! Orjalista kuulostaa hyvältä :). Uunon kommentissa oli samanlaista auktoriteettia kuin Jeesuksen sanoissa äidilleen, mutta mielestäni Jeesus oli silti tasa-arvoinen ja naisten puolella. Tilanne ei ehkä ole niin toivoton...Meidän lapset kuvittelevat istuvansa iltaisin ravintolassa ladellessaan iltapalatoiveita. Ja juuri kun vanhemmat ovat saaneet palveltua kaikkia alkaa sadella uusia pyyntöjä. Nyt olemme yrittäneet tarttua tähänkin asiaan...Selvä merkki siitä, että pahin väsymys on ohitettu. Voimia ja siunausta teille!
Lähetä kommentti