Aarteita omassa kaapissa

Kuvassa hame vuosimallia 1996, paitapusero 2005, kaulakoru 2006, vyö 2011 (Lindex) ja rannekoru 2011 (Lindex).
Farkut 2011 (Zara) ja vyö 2011 (Lindex).

Neiti laulelee nykyään Leevi and the Leevingsin laulua "Muotitietoinen". Laulu sopii kuin nenä päähän kymmenkesäiselle, joka rakastaa kaikkea muotiin ja kauneuteen liittyvää. Hän suunnittelee vaatteita piirtämällä ja tietokoneella, tekee hyviä löytöjä kaupoissa, etsii muotivinkkejä ja osaa laittaa hiuksena itse paljon paremmin kuin minä. Odotan jo innolla sitä, että saan lainata hänen tekemiään löytöjä, kunhan hän kasvaa vielä vähän ;).

Neiti on varmaan perinyt minulta kiinnostuksen vaatteisiin. Ala-asteikäisenä en voinut suunnitella vaatteita hienoilla tietokoneohjelmilla, mutta sen sijaan teimme tyttökavereiden kanssa Anttilan ja Elloksen kuvastoista leikelehtiä, joista äänestimme kauneimmat asukokonaisuudet. Olen myös lapsesta asti ollut tarkka siitä, millaisia vaatteita ostan. Välillä kivojen vaatteiden puute kaupoissa johti nuoruudessa siihen, että kuljin mieluummin vähän jo rähjääntyneissä vanhoissa vaatteissa kuin ostin epäsopivia uusia, mikä ei ollut aina kovinkaan tyylikästä. Nyt aikusiena olen pitänyt erityisesti vaatteiden ostamisesta Neidille ja Miehelle, joille tuntuu aina löytyvän helpommin vaatteita kuin itselle. Pikkuvelikin on välillä harkinnut minun palkkaamista stailistikseen, koska olen antanut niin tyylikkäitä synttärilahjoja ;).

Viime joulun jälkeen olin ihan lopen kyllästynyt siihen, että jouduin käyttämään edelleen tylsiä imetysvaatteita. Minua harmitti myös se, että vaatteeni olivat Kuopuksen, silloisen Vauvan, jäljiltä aina enemmän tai vähemmän likaisia. Olisin halunnut mielettömästi ostaa uusia vaatteita, mutta tiesin, ettei se ollut siinä elämäntilanteessa kovinkaan kannattavaa. Niinpä suuntasin vaatteisiin liittyvän intohimoni muotiblogien seuraamiseen.

Aloin säännöllisesti lukea ja katsella kolmea muotiblogia (PS. I love fashion, Malenami ja Strictly Style). Kauniiden vaatteiden katselu riitti tyydyttämään tarpeeni saada ympärilleni kauneutta ja tyylikkyyttä nuhjuiseen kotiäidin elämään. Muotiblogeista olen myös saanut joitakin vinkkejä, joilla olen saanut edullisesti päivitettyä ulkoasuani. Suloinen Linda johdatti minut blogillaan aivan minulle uuteen kauppaan, Zaraan, josta löysin keväällä minulle sopivia tyylikkäitä, naisellisia ja edullisia kesävaatteita. Malenamin blogin innostamana olen alkanut käyttää enemmän paksuja huiveja asusteina, kun taas Mrs. V. sai minut innostumaan vöistä.

Tein tämän syksyn ensimmäisen shoppailukierroksen Jumbossa saatuani kotiin houkuttelevan tarjouslehtisen. Petyin pahasti siihen, että lehdessä olleita tarjouksia ei sattunutkaan olevan tarjolla paljon yhtään kyseisessä Jumbon liikkeessä. Löysin kuitenkin kahdet farkut ja olin siitä tosi onnellinen, koska farkkutilanteeni oli hälyttävän huono. Jakkuja, puseroita, tunikoita ja hameita katsellessani tulin aina samaan ajatukseen: minulla on kotona melkein samanlainen vaate, joka on parempaa kangasta ja/tai tekee enemmän oikeutta vartalolleni. Niinpä kotiuduin farkkujen ja parin halvan vyön kanssa suunnitellen stailausta oman vaatekaapin antimilla.

Eilen illalla aloitin sitten vaatekaappien ja vaatehuoneen läpikäymisen stailistin otteella. Sain mietittyä iltamyöhäällä vanhoista vaatteista ja uusista vöistä kolme kokonaisuutta, josta Mies joutui vastahankaan ottamaan kuvia. Yksi kokonaisuus näytti kuvassa niin karmealta, etten voi sitä julkisesti esittää. Hyvä, että tuli kuva otettua. Muuten olisin voinut mennä yleiselle paikalle sen näköisenä ;). Tänään jatkoin vaateyhdistelmien miettimistä kahden taitavamman ja nuoremman stailistin kanssa. Saimme muodotettua melkein kymmenen toimivaa kokonaisuutta, vaikka emme ehtineetkään käydä kuin pienen osan vaatteista läpi. Vanhassa vara parempi!

PS. Edellinen muotipostaukseni oli raskauden loppupuolella noin puolitoista vuotta sitten. Silloin näytin vähän erilaiselta ;). l