Free counter and web stats

keskiviikkona, elokuuta 19, 2009

Juhlan makua

"Me saimme kädet toimivat. Ja ajatukset rohkeat. On työkin pelkkää iloa, kun kanssamme on Jumala. Hei!" raikui tänään Paavalinkirkossa, kun Vallilan ala-asteen koulu oli aloittamassa lukuvuottaan. Lapset olivat hienosti mukana kertosäkeen lauluissa, taputuksissa, naputuksissa ja tömistyksissä. Kirkkoon levisi laulun mukana mukavasti ilo heti koulukirkon alkuminuuteilla! Kuultiinpa koulukirkossamme naurun höristystäkin, kun oppilaita huvittivat muppet show -nukkejen Joonaksen, Emman ja mummon toilailut .

Olin taas todella iloinen siitä, että lähikoulumme tulee uskollisesti kolme kerta vuodessa kirkkoomme. Se on perinne, joka vanhalla koululla on ollut varmaan koko sen reilun satavuotisen historian aikana. Kuitenkaan koulukirkkoja ei voi pitää minään itsestäänselvyytenä alueella, jossa on Suomen alhaisin kirkkoonkuulumisprosentti, ja jossa suuri osa oppilaista osallistuu uskonnonopetuksen sijaan elämänkatsomustiedon opetukseen. Toivottavasti arvokas traditio saa jatkua vielä pitkään ja synnyttää pienten koululaisten sydämissä uskoa rakastavaan Jumalaan, joka on kiinnostunut jokaisesta lapsestaan!

Koulukirkkoihin liittyvät myös kirkkokahvit, jotka juodaan juhlallisesti koulun opettajainhuoneessa. Hienolta tuntuu se, että koulukirkon toteuttajat kutsutaan kahveille mukaan. Tarjolla on monenlaista herkkua, seurustelua koulun henkilökunnan kanssa, rehtorin linjapuhe sekä musisoivien opettajien johdolla yhteislaulua ja esityksiä. Yhteisöllisyyttä parhaimmillaan!

Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa on mielestäni nykyaikaisen seurakuntatyön kulmakiviä. Se ei kuitenkaan aina ole näin helppoa ja juhlavaa. Toimivien yhteistyömuotojen löytäminen on aikaa ja vaivaa vievää puuhaa. Erityisen haastavaa se on Helsingissä, jossa vaihtuvuus on suurta sekä seurakunnissa että kouluissa ja päiväkodeissa. Oman ongelmansa tuovat tietysti matala kirkkoonkuulumisprosentti sekä se, että kaikkea muutakin ohjelmaa on tarjolla yllin kyllin. Sitäkin arvokkaammilta tuntuvat ne hetket, kun saa yhdessä innokkaiden lasten kanssa laulaa hengellisiä lauluja, rukoilla ja kertoa heille parhaimmasta ystävästä!


6 kommenttia:

mm kirjoitti...

Tuntuu hyvältä, että teilläkin nämä yhteydet pelavaat. Koululaiskirkot ja erilaiset kouluvierailut olivat minunkin kotimaisen työni parhaita tilanteita. Se vaatii sitä, että pelisäännöt pelaavat molemmin puolin. Kun toimitaann aina sillä tavalla, mitä on sovittu, luottamuskin säilyy.
Ja se lasten into!!

Anonyymi kirjoitti...

Voi miten mukava kuulla! :)

TML

Anu kirjoitti...

Mukavalta kuulostaa! Ja tuo yhteistyö - se on ihanaa!

Halauksia!

Elina Koivisto kirjoitti...

Kiitoksia kommenteistanne! Tätä yhteistyötä on ollut helppo jatkaa, kun on pitkät perinteet ja valmiiksi toimivat pelisäännöt. Hyvää viikonloppua teille kaikille!

Mansikki kirjoitti...

Onpa mukava koulunaloitus. Meillä on perinteiset joulu- ja kevätkirkko koulussa. Niihin vuorovuosina koulut järjestävät ohjelmaa yhdessä seurakunnan kanssa. Mutta että oikein saat kahvitella ja jutella henkilökunnan kanssa, sehän on todella hienoa.Ja että heillä on aikaa siihen. Kadehdittavaa todella ;D.Tahtoo ne ensimmäiset päivät olla yhtä hässäkkää koulumaailmassa.

Elina Koivisto kirjoitti...

Mansikki, luulen, ettei tuollaista kahvitteluperinnettä olekaan kovin monessa koulussa. En ole ainakaan missään muualla törmännyt.