Me ollaan Gospel Junior

Lauantaina sain olla ylpeä perheestäni. Aamulla aivan liian aikaisin raahauduin Miehen ja Kuopuksen kanssa KD:n puoluekokoukseen, jonne Mies oli lupautunut paikkakunnan kirkkoherran asemassa pitämään aamuhartauden. Mukaansa hän keksi ottaa rumpalipojan, joka avusti virrensäestyksessä. Taktinen veto oli loistava: Mies sai kaikessa rauhassa rämpytellä kitaraansa, koska yleisön huomio oli tietysti afrikkalaista rumpua soittaneessa Kuopuksessa. Harvoinpa yhteislaulun jälkeen annetaan aplodit, mutta Kuopus sai ne aikaan loistavalla panoksellaan!

Puoluekokouksesta riensimme junalla Helsinkiin kauhealla kiireellä. Juna oli tietysti myöhässä, ja niinpä saavuimme Gospel Junior -sanajumikseen Johanneksenkirkkoon vasta ensimmäisen laulun lopussa. Ei se mitään haitannut. Myöhemmin kuulimme, että esiintyjien joukossa laulaneet lapsemme olivat tulleet paikalle Raamattuopiston leiriltä vain hetki ennen meitä.

Varhaisnuorten jumis oli taas meille mukava kokemus. Kuunneltuamme viikon levyä osasimme laulut jo todella hyvin. Välillä lauloin niitä Kuopuksen mielestä liiankin lujaa. Erään laulun kohdalla hän kielsi laulamiseni kokonaan, koska halusi kuunnella oikean solistin kaunista laulua. Solistien joukossa oli myös Esikoinen, joka lauloi toisen "omasta" levyllä olleesta biisistä yhdessä levytyskavereiden kanssa. Täytenä yllätyksenä meille tuli se, että Neitikin oli päässyt solistiksi yhteen lauluun. Häntä tosin hieman harmitti se, että levyllä laulanut solisti olikin saapunut kirkkoon paikalle eikä hänellä ollutkaan omaa säkeistöä. Eiköhän tuo apusolistin tehtävä ollut ihan sopiva kahdeksanvuotiaalle!

Kaksi kertaa Gospel Junioriin osallistuneena ihmettelen edelleen kovasti sitä, miten tylysti Kotimaan musiikkitoimittaja, Annmari Salmela, arvioi sitä. Blogissaan hän kirjoitti mm. näin

"Jos yhteislaulu ei suju, syitä voi olla useita: huono esilaulu, väärä "laulukorkeus", arkaileva joukko - tai sitten vaan mahdoton sävelmä. Harvoin nämä kaikki kohtaavat, mutta viime sunnuntaina kävi niin. - - -Gospel Junior -cd:llä ja -messussa esiintyvät varta vasten harjoitetut nuoret. Toivottavasti heille sanottiin, ettei vika ole heissä, kun "ei vaan osaa". En osannut minäkään, Sibelius-Akatemiasta valmistunut kirkkomuusikko. Tällä kertaa syynä ei todellakaan ollut perusväittämä "sibeliusakatemialaiset ei tajua yhtään mitään gospelista" - syy oli siinä, silmien edessä, nuoteissa."

Melkoisen tylyä tekstiä uudesta tuotteesta, jota pitäisi saada markkinoitua seurakuntiin. Lehden teksti ei ollut sen kannustavampaa, koska siinä kerta toisensa jälkeen (lyhyempääkin lyhyemmässä tekstissä) palattiin musiikin mahdottomuuteen, vaikka sanoituksia kehuttiinkin.

Sen vuoksi minä haluan rummuttaa kaikin voimin Gospel Juniorin puolesta. Emme ole oikeasti kuunnelleet sen ilmestymisen jälkeen kotona ja autossa oikeastaan mitään muuta musiikkia. Eikö se kerro siitä, että musiikki kestää kuuntelun? Laulettavuudesta taas kertoo se, että Kuopuskin osaa jo melkein kaikki laulut. Olemme siis ilmeisen lahjakasta väkeä :).

Tämän illan suosikkini, jota olen kuunnellut repeat-nappula päällä.

SINÄ TUNNET NIMENI

Taivaan Isä, ihmettelen:

hyvin sinä kaiken teet.

Ohjaat koko luomakuntaa,

ihmislasten askeleet.

Sinulta sain elämäni,

ajatukset, sydämen.

Kulje aina lähelläni,

silloinkin kun etsin, epäilen.

Sinä näet sisimpääni,

sinä tunnet nimeni.

Aina tiedät, missä kuljen,

sinä annat apusi.

Sinä näet kauemmaksi,

ihmeellinen Jumala.

Kiitos, että minuakin

tänään sinä tahdot siunata.

Sinä tahdot jokaiselle

antaa oman tehtävän.

Usein pelko valtaa mielen:

kuinka osaan, selviän?

Taivaan Isä, sinä tiedät,

mitä tänään tarvitsen.

Joka päivä näytät tietä,

luotan, että kuulet rukouksen.

Anna-Mari Kaskinen