Pidin tammikuussa messua Vaasan kirkossa, jonne messun aikana huomasin tulevan pienen turistijoukkion. Miehet istuivat penkkiin ja osallistuivat messun loppuosaan. Messun loputtua tämä Lähi-idän suunnalta kotoisin oleva joukko miehiä tuli luokseni. He osoittautuivat työ-/koulutusmatkalla oleviksi iranlaisiksi. Miehet kertoivat olevansa kiinnostuneita kristinuskosta, vaikka olivatkin muslimeja. Alttarilla otettiin sitten kuvia eri kokoonpanoissa Vaasan kirkon hienot alttaritaulut taustalla.
Tammikuun lopulla pidin jälleen esirippikoululeiriä parille kuudennelle luokalle. Tällä kertaa mukana oli ennätysmäärä maahanmuuttajia: kirgiisi, albaani ja kurdeja Turkista, Iranista ja Irakista. Uskonnolliselta taustaltaan he taisivat olla muslimeja, mutta olivat saaneet luvan kotoaan osallistua tälle leirille. He tuntuivat viihtyvän hyvin joukossa ja varmasti tämä leiri oli osaltaan integroimassa heitä muuhun joukkoon. Sen verran maahanmuuttajien mukanaolo on vaikuttanut näihin leireihin, että ruokalistalta on jätetty pois sianliha.
Vaasassa on suhteessa paljon maahanmuuttajia, jonka näkee hyvin koulumaailmassa. 4% (yli 2200) vaasalaisista puhuu muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Iranilaiset ovat suurin ryhmä maahanmuuttajista ruotsalaisten, venäläisten ja sudanilaisten ollessa seuraavaksi suurimmat ryhmät. Järvenpäässäkin on kuulemma jo satoja maahanmuuttajia, mutta vielä ollaan kaukana Vaasan tilanteesta.
Tammikuun lopulla pidimme myös yhden nuortenleirin. Tälle leirille saimme edellisvuoden tapaan norjalaisia vieraita pikkubussillisen. He olivat jälleen kiertämässä Vaasaa eri tilanteissa aktion merkeissä. Sujuvasti vedimme yhden iltapäivän leirillämme in english. Omalta osaltani kielenä oli lähinnä svengelska. Viime vuonna leiri oli vähän haasteellisempi kielen puolesta kun norjalaiset olivat mukana koko leirin ajan. Silloin iltaohjelmatkin vedettiin englanniksi. Oli tosi hauska nähdä tuttujen sketsien esitystä englanniksi.
Seurakuntatyössä näkyy siis jo selvät globalisaation merkit! Vuosi sitten pääsin pitämään kerran kuussa olevan kansainvälisen messun. Osallistujia oli muutama kymmenen melkein joka mantereelta. Olin treenannut englannin ääntämistä tätä varten nuortenillassa sitä hyvin osaavien kanssa. Osa heistä tulikin sitten paikalle kuuntelemaan miten käytännössä suoriudun tuosta messusta in english. Osa muistelee vieläkin tuota vaikuttavaa kokemusta :-)Tuossa messussa ei muita paineita tarvinnut ottaa englannin ääntämisestä. Messun osallistujista kun kenellekään englanti ei ole äidinkieli.
Tutkimuksissa on kerrottu kristinuskon painopisteen valuneen etelän suuntaan. (mm. Philip Jenkins: The next Christianity) Keskiarvokristitty onkin jo nykyään nuori ja värillinen eteläisen pallonpuoliskon asukas. Keskiarvokristillisyys on myös hieman erilaista kuin mihin olemme tottuneet. Oman sukupolvemme aikana näemme varmasti lähetystyötä toiseen suuntaan kuin mihin olemme tottuneet.
Vesa
sunnuntai, helmikuuta 04, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti