Tutkin ihastuksella kalenteriani, joka täyttyy merkinnöistä. Työmerkintöjä on hämmästyttävän vähän johtuen siitä, että vaihdan kohta työpaikkaa. Sen sijaan kalenterissani on enemmän kuin moneen, moneen vuoteen kirjattu ystävien ja sukulaisten vierailuja sekä erilaisia juhlia.
Muutto Järvenpäähän on tehnyt totisesti hyvää sosiaaliselle elämällemme. Ne ihmiset, jotka kyläilivät meillä Vaasassa, ovat pääasiassa jo vierailleet meillä Järvenpäässä. Kävivätpä yhdet naapuritkin Vaasasta täällä asti vierailulla, kun Vaasassa emme ikinä ehtineet heitä kutsua :). Mutta tuntuu uskomattoman hienolta, että viidenkymmenen kilometrin säteellä asuu uskomaton määrä vanhoja ystäviä ja sukulaisia. Meillä on varmaan vajaan kolmen kuukauden aikana käynyt enemmän vieraita kuin Vaasassa kolmen vuoden aikana. Ja mielessä on pitkä lista niitä, joita aion vielä kutsua kylään.
Tänään meillä oli vieraita oikein Australiasta asti. Kaukaiset vieraat saivat hieman huonoa kohtelua, kun onnistuin polttamaan valmispullat. Pikkuisen vieraan rehellinen kommentti pullista oli "YÄK!". En loukkaantunut, vaan jätin itsekin pullan suosiolla väliin. Onneksi keksit maistuivat paremmin kuin hyvin ja leikit Miksun kanssa toimivat mainiosti.
Oli todella mukavaa tavata vanha kämppäkaveri monen vuoden tauon jälkeen. Erityisen rohkaisevaa oli tavata toinen Jumalan hullu, joka ei pienistä lapsistaan huolimatta huolehdi huomisen murheista, vaan jättää koko elämänsä Jumalan varaan. Yhdessä ihmettelimme sitä, miten hyvä Jumala on. Me saamme pyytää Häneltä suuria, koska Hän on rakastava Isämme!
Elina
Vanhojen ystävien tapaaminen:
Ilo syttyy silmiin.
Toitko suklaata?
Keitän sinulle kahvia.
Muistatko?
Mitä hänelle kuuluu?
Olen rukoillut...
Anna ilon yllättää itsesi.
Se tulee, kun et odota,
ja alkaa kuplia.
(Leena Lehtinen: Ilonhippuja)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti