Olen viettänyt kaksi ihanaa vapaapäivää perheen ja ystävien hyvässä seurassa. Mikä voikaan olla parempi yhdistelmä kuin kesä, vapaapäivä, läheiset ihmiset ja hyvä syötävä. Olen nauttinut täysin siemauksin vapaasta enkä ole välittänyt siitä, että lasten huoneet ovat kuin pommituksen jäljiltä. Muun talon sain siivottua tehokkaasti aamutuimaan; vieraiden tulo saa ihmeellisesti vauhtia vanhan siivojankin niveliin.
Torstai-iltana saimme olla koko perheellä mukana ystäviemme luona pihaseuroissa. Vesan kanssa viihdyimme hyvin lasten laulattajina ja leikittäjinä aikuisten nauttiessa vähän rauhallisemmasta ohjelmasta. Meillä meno oli sopivan menevää ja spontaania. Aina kun osallistujien joukosta kuului arvio "Ihan lällyä!" piti ottaa vähän rankempaa musaa tai nopeampia liikkeitä. Ehdoton hitti oli Simojoen taattu menobiisi "Milloinkaan en käänny mä pois". Lasten leikittäminen oli myöskin hyvin jännittävää puuhaa ikähaitarin ollessa vajaasta kahdesta vuodesta lähemmäs kahtatoista vuotta. Ihmeen hyvin viestit kulkivat "Rikkinäisessä puhelimessa", jota minun lapsuudessani taidettiin kutsua juoruksi.
Huomenna Vesa jatkaa samaa linjaa jalaulattaa lastemme kanssa lapsia ja lapsenmieleisiä Järvenpään torilla klo 10.00 Make Perttilän vastatessa säestyspuolesta. Minä suuntaan puolestani töihin Helsinkiin vielä täksi viikonlopuksi. Ja sitten alkaa loma ja pitkä, kuuma kesä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Se Milloinkaan en käänny mä pois on kyl aika rankka biisi. Ei meinaa tottumaton pysyä perässä:) Lomamieltä on näköjään liikenteessä, loma oli aiheena eilen kahvihuoneessa ja itselläkin ajatukset lipsuvat jo sinne reilun viikon päähän, kun autuas toimettomuus alkaa.
Lähetä kommentti