Iltarukoukseemme on jo varmasti vuoden ajan sisältynyt Kuopuksen kanssa lisäys siitä, että Jumala varjelisi hänet pahoilta unilta. Muutama viikko sitten kaveri oli pelotellut häntä namusedistä. Keskustelimme taas kaikkien lasten kanssa siitä, miten kenenkään vieraan mukaan ei saa lähteä eikä saa ottaa vieraalta ihmiseltä mitään karkkia tai muuta syötävää. Yritin rauhoitella Kuopusta siitä, miten harvinaisia namusedät ovat. Järkevät ohjeet ja rauhoittelut eivät kuitenkaan purreet viisivuotiaaseen kovinkaan hyvin. Onneksi jokailtaisesta rukouksesta on tullut rituaali, joka tehoaa pahimpiinkin pelkoihin.
Minäkin pelkäsin lapsena namusetiä. Muistan erään bussimatkan mummolaan isosiskon ja tämän kaverin kanssa. Bussissa tai oikeammin linkkarissa oli eräs alkoholisoitunut mies. Hänellä oli kädessään pussi, jossa oli epämääräisen näköisiä, tupakantumppeja muistuttavia karkkeja. Ilmeisesti mies tarjosi niitä meille lapsillekin, mutta emme suostuneet ottamaan. Olin aivan varma siitä, että olin tavannut oikean namusedän.
Luin tällä viikolla lehtijutun siitä, miten namusedät ovat harvinaisempia nykyään kuin 20 vuotta sitten. Artikkelissa puhuttiin siitä, miten nykyajan lapsia varoitellaan kuitenkin vaaroista paljon enemmän kuin ennen. Syynä pidettiin mediaa, joka käsittelee erittäin näkyvästi kaikkia rikoksia.
On toki tärkeää varoittaa lapsia ja varjella heitä liialliselta sinisilmäisyydeltä. Kuitenkin ainakin yhtä tärkeää on opettaa heitä luottamaan siihen, että heistä pidetään huolta. Äiti ja isä ja muut turvalliset aikuiset tekevät parhaansa suojellakseen ja varjellakseen heitä kaikelta pahalta. Loppujen lopuksi lapset on jätettävä rukouksen ja enkeleiden varaan!
"Herra varjelee sinut kaikelta pahalta,
hän suojelee koko elämäsi.
Herra varjelee kaikki sinun askeleesi,
sinun lähtösi ja tulosi, nyt ja aina."
Psalmi 121
8 kommenttia:
Rukous kantaa.
Tuo Ps.121 on mulle erityisen rakas. Se on kantanut mua aina matkoillani. Ruukaan siitä aina puhua, kun kuljen läh.illoissa tai muissa kertomassa - sillä on itselleni niin iso merkitys.
Rukous kantaa. Jeesuksen lupaus:Minä olen sinun kanssasi, on totta. Aamurukouksesta palatessani tapaan usein kouluun menevän naapurin tytön. Olen taputtanut häntä olkapäälle ja sanonut: "Mene Jeesuksen kanssa". Tyttö on hymyillen jatkanut matkaansa.a-a
Lapsia on hyvä varoittaa kaikenlaisista vaaroista, mutta jonkinlainen kohtuuskin tietysti saisi olla. Kuulin kesällä eräältä ravintolan työntekijältä tapauksesta, että alle kouluikäiset eivät uskaltaneet olla millään ulkona vieraassa paikasssa, kun heidän piti pelätä koko ajan.
Viimein lapset olivat uskaltautuneet ulos leikkimään ja mennessään pyytäneet ravintolatätiä vahtimaan, ettei kukaan veisi heitä.
Hyvin kirjoitettu!
TML
Ihana kirjoitus!
Meillä on samansorttisia ajatuksia pienillä, mutta ihanaa, IHANAA, että usko Jeesukseen ja Isään menee kaikkien pelkojen edelle. Meistä pidetään todella huolta!
Kiitos kommentista ja tervetuloa lukemaan blogiani!
Näin se on! Ihana turva on sekä meillä että lapsillamme!
Sain tyttäreltäni taulun, jossa lukee englanniksi seuraavaa suomennettuna: "Äiti - kantaa lapsiaan käsivarsillaan lyhyen ajan mutta kantaa heitä sydämessään ainaisesti".
Se on totta. Äidin vaikutusaika on rajallinen, lapsi kasvaa ja ottaa vastuun elämästään, tai joskus ei ota ja elämä on sen mukaista.
Äidit opettavat ja kasvattavat parhaan kykynsä mukaan, mutta lapsi valitsee itse tiensä ja joskus ne valinnat sattuvat äidin sydämeen ja aiheuttavat huolta ja murhetta. Silloinkin rukous on paras lääke sekä äidille että lapselle.
Kiitos ihanasta kommentistasi ja mietelauseesta! Voiko sitä enää kauniimmin ilmaista! Siunausta jouluusi!
Lähetä kommentti