Mainio isänpäivälahja

Tänä sykysnä olen ollut vähän huono vaimo Miehen lahjojen suhteen. Juhlapäivien aluspäivät ovat olleet jotenkin niin kiireisiä, etten ole oikein ehtinyt panostaa mukavien lahjojen etsimiseen. Isänpäivän aattona kävin kiireesti lasten kanssa ostamassa kakkutarpeet ja muutamat pakolliset pehmeät paketit. Myöhemmin samana päivänä huomasin, että minulla oli viisi minuuttia ylimääräistä aikaa lasten kuljetusten välillä. Niinpä poikkesin äkkiä paikallisessa kristillisessä kirjakaupassa. Huomasin taas kerran, miten tehokkaasti osaankaan käyttää aikani: viiden minuutin päästä poistuin kaupasta mukanani kolme kirjaa ja yksi CD-levy. Kaiken lisäksi ehdin vaihtaa vielä kuulumiset tutun myyjän kanssa!

Yksi kirjoista päätyi Miehen isänpäivälahjaksi. Rehellisyyden nimessä voin tunnustaa, että ostaessani John Ortbergin kirjaa "Jumala on lähempänä kuin luuletkaan" ajattelin itseäni melkein yhtä paljon kuin seuraavan päivän sankaria. John Ortberg on ollut yksi suosikkikirjailijoistanin jo useamman vuoden ajan. Niinpä minä päädyinkin lukemaan ensimmäisenä Miehen lahjan.

Kirjan perusajatuksen voi tiivistää siihen, miten Jumala tahtoo olla lähellä ihmistä. Hän katsoo jokaista ihmislastaan rakastavan vanhemman tavoin ja janoaa yhteyttä ihmiseen. Raamatun keskeisin lupaus on Ortbergin mielestä "Minä olen sinun kanssasi". Se on se sama lupaus, jonka Jeesus antoi opetuslapsilleen mennessään taivaaseen. Ortbergin mukaan tämä lupaus on keskeinen, koska se liittyy elämään sekä täällä maan päällä että kerran iankaikkisuudessa. Anteeksiantamusta synneistä me tarvitsemme vain maanpäällisen elämän aikana, mutta Jumalan läsnäolo voi olla todellista elämässämme jo nyt, mutta taivaassa se on täydellistä.

"Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen." Ilm. 21:3-4

Ortbergin kirja kertoo kokonaisuudessaan siitä, miten Jumalan läsnäolo voi tulla todelliseksi tavallisen ihmisen elämässä. Kristityn ei tarvitse mennä luostariin eikä edes välttämättä hiljaisuuden retriittiin kohdatakseen Jumalan syvemmin. Kirjan mukaan hengellinen kasvu on yksinkertaisesti sitä, että kasvatamme edellytyksiämme kokea Jumalan läsnäoloa. Ortberg lainaa kirjassa paljon eri aikojen kristittyjen ajatuksia siitä, mitä Jumalan läsnäolossa eläminen tarkoittaa. Veli Laurentiuksen lähellä elävät ihmiset huomasivat, että tämä löysi Jumalan kaikkialta, yhtä paljon ollesaan kenkiä korjaamassa kuin rukoillessaan yhdessä veljestön kanssa. Ystävien kirjeistä ja keskusteluista kokoamassa kirjassa "Jumalan läsnäolon harjoitus" Veli Laurentius toteaa näin:

"Kaikkein pyhintä ja tärkeintä hengellisessä elämässämme on harjaannus tietoisuuteen Jumalan läsnäolosta. Se merkitsee, että jatkuvasti iloitsemme jumalallisesta yhteydestä häneen ja että puhumme nöyrästi ja rakkaudellisesti hänen kanssaan kaikenlaisissa vaiheissamme, rajoittamatta keskusteluamme millään tavoin." Veli Laurentius

Minua puhutteli kirjassa erityisesti ajatus siitä, miten juuri tämä hetki on elämän suurin hetki. Tämä hetki on Jumalan korvaamaton lahja minulle ja sinulle. Jumala ei ole ollut kanssamme vain joskus kauan sitten, kun olemme kokeneet suuria tunteita tai kun on tapahtunut suuria asioita. Saan uskoa siihen, että Jumala on kanssani juuri tässä hetkessä. Sen vuoksi voin tehdä elämäni kaikki asiat yhdessä Jumalan kanssa.

Ortbergin mukaan jokainen aamu on hyvä aloittaa pienellä yhteisellä hetkellä Jumalan kanssa. Silloin voi tunnustaa riippuvuutensa Jumalasta, kertoa Hänelle kaikki huolet ja murheet vaikkapa kalenterin ääressä sekä kutsua uudelleen Hänet kulkemaan päivä kanssasi. Minua puhutteli erityisesti ajatus siitä, miten aamupesunkin voi tehdä Jumalan läsnäolon hetkeksi. Peseytyessä voi pyytää, että Jumala samalla puhdistaa mielen ja sydämen kaikesta liasta ja kuunnella, nouseeko mieleen joitakin asioita, joista Jumala haluaa muistuttaa. Sen jälkeen voi vakuuttaa itselleen, miten kaikki synnit on jo annettu anteeksi Jeesuksen ristinkuoleman tähden ja sydän on jo puhdistettu Jeesuksen verellä.

Samalla periaatteella voi suhtautua päivän kaikkiin tehtäviin. Syödessä voi iloita ja kiittää Jumalaa aterian antamasta nautinnosta. Työpäivän alussa voi pyytää Jumalaa työtoveriksi päivän tehtäviin. Keskellä työpäivää voi pitää pienen tauon, vetää muutaman kerran syvään henkeä ja muistuttaa itseään siitä, miten Jumala on lähellä Pyhän Henkensä kautta. Työpäivän lopussa voi kiittää ja iloita siitä, mitä on saanut aikaiseksi sekä pyytää Jumalaa avuksi myös seuraavaan työpäivään.

John Ortberg antoi minulle uudenlaista perspektiiviä myös siihen, miten voisin suhtautua niihin keskeytyksiin, joita päivän aikana voi tulla. Keskeytyksetkin voi ottaa Jumalan kädestä ja pyytää niihin hänen siunaustaan. Jeesus ei koskaan hermostunut ihmisistä, jotka tulivat muuttamaan hänen hyviä suunnitelmiaan ongelmillaan. Monet tärkeimmistä evankeliumien ihmekertomuksista ja unohtumattomista kohtaamisista olisivat olleet meidän aikamme ihmisen silmissä ärsyttäviä keskeytyksiä. Jeesus näki niissäkin Jumalan läsnäolon.

"Valitse tavallinen päivä, jolloin todella kokeilet tätä "Jumalan kanssa oelmista". Älä yritä tehdä jotain uutta ja sankarillista. Tee yksinkertaisesti sitä, mitä tavllisestikin teet. Tee vain se Jumalan kanssa. Sillä jos voit viettää yhden arkisen päivän Jeesuksen kanssa, voit viettää joka päivän hänen kanssaan. Yhden päivän kerrallaan." (s.78)