Free counter and web stats

keskiviikkona, syyskuuta 24, 2008

Paavali case

Reilut kymmenen vuotta sitten pakersin graduni parissa. Tapasin ihastuttavia nuoria aikuisia, jotka olivat aikoinaan olleet mukana seurakunnan nuorisotyössä. Tutkimusaiheenani oli selvittää näiden nuorten aikuisten suhdetta seurakuntaan. Tutkimustyö oli mukavaa ja innostavaa, vaikka siihen kuului vähemmän mukavia päiviäkin. Välillä olin tulla mökkihöperöksi istuessani 10 tuntia päivässä litteroimassa haastatteluja eli kirjoittamassa koneelle, mitä haastatteltavat sanoivat. Litterointi paljastaa selkeästi, kuinka hassua puhekieli on. Teksti oli tyyliä: "Öö, tuota, niin kyllä, joo, olinhan mä siellä seuriksella aina perjantaisin vai oliko se nyt lauantaisin..."' .

Joka tapauksessa gradua tehdessä paneuduin nuorten aikuisten kysymyksiin melko syvällisesti. Samalla pääni täyttyi ideoista siitä, miten seurakunnat voisivat kohdata paremmin nuorten aikuisten tarpeet. Viimeisten vuosien aikana nuorten aikuisten suhde seurakuntaan on ollut tapetilla kirkossa. Eräs pappi totesi humoristisesti, että termi "nuoret aikuiset" pitää olla aina mukana, jos haluaa saada projektille rahoitusta. Positiivista on se, että nuoriin aikuisiin panostetaan 2000-luvulla aivan eri tavalla kuin 1990-luvulla, vaikka vieläkin on paljon tehtävää.

Aloittaessani työt viime syksynä Paavalin seurakunnassa pääsin heti mukaan mielenkiintoisiin projekteihin. Toisena työpäivänä minut valittiin seurakuntamme yhdeksi yhdyshenkilöksi "Usko,toivo,rakkaus" -projektiin. Samoihin aikoihin seurakunnallemme tarjottiin Helsingin seurakuntayhtymästä projektia, jolla oli hieno nimi "Paavali-case". Seurakunnaltamme kysyttiin halukkuutta olla mukana pilottihankkeessa, jonka tavoitteena oli luoda uusia tapoja tavoittaa seurakunnasta vieraantuneita nuoria aikuisia. Lähdimme projektiin mukaan innokkaasti, koska yhtymästä luvattiin sekä rahaa että asiantuntija-apua.

Projekti on ollut mielenkiintoinen matka. Alussa visiomme olivat maailmaa syleileviä, mutta ne laskeutuivat melko pian tavallisen ihmisen tasolle. Ymmärsimme, että käytettävissä olevat resurssit olivat sangen rajalliset. Projektin suunnittelussa palasin graduni herättämiin ajatuksiin. Haaveilin tutkimustyötä tehdessäni seurakunnasta, jossa olisi nuorille aikuisille monenlaista toimintaa. Unelmoin siitä, ettei kaikkia nuoria aikuisia laitettaisi samaan muottiin, vaan jokainen saisi oman elämäntilanteensa, luonteensa ja mieltymystensä mukaista kristillistä toimintaa.

Paavali case -projektissa otetaan muutama askel unelmieni suuntaan. Huomiseen "Uskomattomaan iltaan" on kutsuttu henkilökohtaisella kutsulla 10 000 20-30-vuotiasta seurakunnan jäsentä Paavalin, Kallion ja Alppilan seurakunnista. Nuoria aikuisia ei ole kuitenkaan kutsuttu vain yhteen iltaan, vaan heille tarjoillaan yli kahtakymmentä erilaista seurakunnan toimintamuotoa. Mukana on erityyppisiä jumalanpalveluksia Taize-messusta Metallimessuun sekä monenlaisia ryhmiä, joissa lauletaan, tuunataan, pohditaan uskoa, parisuhdetta tai aikuiseksi kasvamiseen liittyviä kysymyksiä. Minun kontollani on luotsata yhdessä työkavereideni kanssa nuorten naisten kasvuryhmää eli Helmijuttua, Uskomaton ilta -kahvilaa sekä järjestää esittelypäivä Gospellattareista.

Projektissa on ollut uutta se, että olemme yrittäneet tehdä yhteistyötä mahdollisimman monen eri toimijan kanssa. Kutsuimme työn tiimellyksessä mukaan ensin Paavalin naapuriseurakunnat, Kallion ja Alppilan. Yhteistyötä tehdään lisäksi ainakin Kirkkohallituksen, NNKY:n, SLS:n, Kotiryhmäverkoston ja Kannelmäen seurakunnan kanssa. Tavoitteena ei ole ollut se, että mahdollisimman moni nuori aikuinen suuntaisi juuri Paavalin seurakunnan toimintaan. Sen sijaan olemme pyrkineet siihen, että seurakuntien laaja ja tasokas tarjonta voisi kohdata nuoret aikuiset. Tämän jälkeen kukaan ei saa tulla minulle marisemaan, ettei kirkko järjestä mitään kivaa toimintaa nuorille aikuisille. Kyllä ainakin meillä Paavalissa...

Tervetuloa Uskomattomaan iltaan to 25.9. klo 19. Paavalinkirkkoon (Sammatintie 5, Helsinki)! Hyvästä menosta vastaavat Kristian Meurman, Dads Hello -gospelbändi ja poppipappi Mikko Salmi. Musiikkipitoisen illan jälkeen on tarjoilua seurakuntasaleissa sekä infoa seurakuntien järjestämästä toiminnasta nuorille aikuisille. Lisätietoja löydät myös http://www.uskomatonilta.fi/ -sivustolta.

3 kommenttia:

pikkupappi kirjoitti...

Oli hyvä ilta, vaikka konsertti vähän venähtikin. Sitä karaokea vois kokeilla toistekin :) Toivottavasti tää ilta poikii uusia kävijöitä muihinkin uskomattomiin iltoihin.

Anonyymi kirjoitti...

Me, jotka emme päässeet, odotamme raporttia :)

Elina Koivisto kirjoitti...

Kiitos kommenteista!

Tilaisuuden eka raportti löytyy päivän lehdestä, Helsingin Sanomista, sivulta A 11. Oma raporttini tulee, kunhan palaudun sen verran :)!