Kansilehden lisäksi minua on puhutellut kovasti levyn laulujen sanoma. Yksi siivous meni melkein itkiessä kuunnellessani repeat-nappula päällä laulua "Vastarannalla", joka kertoo lapsen kuolemasta. Muutamana päivänä olen yllättänyt itseni hyräilemästä kesken työpäivän laulua "Ei mikään erottaa meitä voi", joka kertoo siitä, miten läheinen nuoruuden ystävyyssuhde katkeaa. Kummallista, miten kevyen ja kepeän rallatuksen avulla voi käsitellä kipeitäkin ystävyyden katkeamiseen liittyviä tunteita.
Levyllä on muitakin hyviä ihmissuhteita luotaavia kappaleita. Niistä minun mielestäni ehkä sympaattisin on kappale "Pikkusisko", joka huokuu isoveljen rakkautta, lämpöä ja ylpeyttä. Suloista! Levy ei kuitenkaan ole liian siirappinen, vaan sen kokonaisilmettä kuvaa hyvin tekijän ilmaus "itkuvirsiä duurissa". Levy on myös musiikillisesti hieno ja taitavasti tuotettu kokonaisuus.
Minua ilahdutti suuresti levyssä myös sen hengellisyys. Yhdessä kappaleessa pohditaan suomalaista uskoa ja sitä, miksi Jeesuksesta laulaminen tuntuu niin vaikealta. Laulussa päädytään hakemaan apua Jeesukselta siihen, ettei vain tyydyttäisi ihmispelossa puhumaan korkeammasta voimasta. Levyn nimikkobiisissä on mukavan rehellistä ja aitoa Jeesuksen varaan heittäytymistä. Kuopusta on ihastuttanut erityisesti se, että Jeesusta pyydetään kylvettämään. Minua taas koskettaa ajatus siitä, miten me ihmiset emme osaa edes särkyä ja silti saamme pyytää "ota nyt mun elämä".
Jeesuksen ikäinen mies
säv. Jari Levy
san. Mikko Salmi
sov. Make Perttilä
mua siipeis suojaan kätke radiossa soi
sen jälkeen pappi palmusunnuntaita pakinoi
nuo aasin askeleet ja vaatten riekalet
ei mun sieluani rauhaan jättäneet
taisi olla raskas reissu sullakin?
33 mittarissa niin kuin mullakin
kehno moraali mun matkakaveri
saa aamuisin mut voimaan kurjasti
ota nyt mun elämä
älä muista minun virheitä
pese mut ja kylvetä
oot kerran käynyt edellä
sä tunnet sen osan ihmisen
voi jeesus, joskus tekis mieli luovuttaa
antaa kaiken olla, vaihtaa planeettaa
miten ihmeessä täytyy elämä
elää, jotta säilyy ehjänä?
ota nyt mun elämä...
tässä oon sun edessä
en elämästä selvinnytkään hengissä
en osannut ees särkyä
ota nyt mun elämä...
10 kommenttia:
Tuo levy on pakko saada! Ei tähän ole muuta toteamista...
Kovin koskettavat sanat, vaikka olenkin jo 46.
Ilmeisesti sairautenikin laittaa ajattelemaan ja katselemaan asioita tarkemmin ja eri kulmista.
"Jeesus muakin kylvetä...."
Kiitos! Mäkin oon kolkytkolme... :)
TML
kiitos kommenteistanne! Suosittelen lämpimästi Mikon levyä!
PS. En ole enää 33, vaan lähentelen jo kovasti veteraanisarjaa eli 35 ensi keväänä! Hui!
Valitan, Elina, mutta en onnistunut kuvanaamakkeen laittamisessa bloginlukijasarakeosastoon.Yritin kyllä, ja kone ilmoitti, että ladattu on, mutta...
Ei silti, parempi tuo salaperäinen versio on, kuin livekuva.
Terveisin Kaisa, Pohjanmaan lättymaisemista.
Ei mitään :)! Tervetuloa!
Hei,
osuin sattumalta blogiisi, kun googlailin hakusanalla "enneagrammi" ja löysin vuosien takaisia merkintöjäsi! Kirjoituksesi ovat mielenkiintoisia minullekin, vaikka katselen tätä elämää aika erilaisesta näkökulmasta. Saako täällä käydä näin ulkopuolisenakin katselemassa silloin tällöin?
Itse mietiskelen maailman menoa osoitteessa http://liito-oravanpesa.blogspot.com.
Hei Kurre!
Kiva, että eksyit blogiini! Olet todella tervetullut lukijoiden joukkoon. Ei mitään pääsyvaatimuksia :). Hyvää syksyn jatkoa!
Blogiisi viitattiin tänään Joensuussa ilmestyvässä sanomalehti Karjalaisessa, jossa oli juttu vainajista, joiden siunauksessa ei ole omaisia eikä ystäviä läsnä. Jännä yhteys.
Hyvää pyhäinpäivää!
Riitta kolmen ABC:n Joensuusta
Kiitos Riitta tiedosta! Hauska kuulla!
Hyvää pyhäinpäivää sullekin!
Lähetä kommentti