Free counter and web stats

keskiviikkona, joulukuuta 23, 2009

Elinan blogin joulutervehdys

Perheellämme on ollut tapana lähettää sukulaisille ja ystäville joka joulu tervehdys kirjeen muodossa. Tässä tervehdyksestämme minun osuuteni vähän muokattuna.


Järvenpäässä aatonaatonaattona 2009

”Niityllä lunta, hiljaiset kadut, taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus…”

Tänä vuonna koimme vahvasti, että haluamme jatkaa vanhoja perinteitä. Niinpä vuoden tauon jälkeen lähetämme kaikille rakkaillemme joulutervehdyksen kirjeen muodossa. Parhaimpiin perinteisiimme kuuluu myös se, että saatte kirjeemme myöhässä, jotta teillä on aikaa lukea sitä rauhassa joulukiireiden jälkeen. (Muitakin syitä voi tietysti arvailla :))

Tämä on perheellemme jo kolmas joulu Järvenpäässä. Niinpä ennen ensimmäistä adventtia suoritettu joulukoristelu meni jo vanhalla rutiinilla. Miehen ja lasten rakentamat 3 piparkakkutaloa ovat tuoneet mukavan lisän jouluiseen kotiimme. Jouluista tunnelmaa on luonut myös Neidin lastenleiriltä tuoma adventtikynttilä, jossa on jokaiselle päivälle oma numeronsa. Sitä polttaen ja noin 10 adventtikalenteria availlen olemme odottaneet malttamattomasti joulun lähestymistä.

Jouluaaton vieton aloitamme Paavalinkirkossa, jossa olemme koko perheellä mukana joulukuvaelmassa. Sieltä ajelemme Riihimäelle viettämään sukujoulua Elinan siskon perheen upouuteen kotiin. Joulupäivänä tapaamme Etelä-Suomen sukua joulupäivällisten merkeissä, ja sen jälkeen lähdemme yöjunalla Pelloon. Kotiin palaamme uudeksivuodeksi, jolloin perheorkesterimme esiintyy kirkkoherran uudenvuoden kahveilla. Elina ja lapset saavat lomailla ihan loppiaiseen asti.

Perheen yhteisiin hyviin muistoihin kuuluu erityisesti kesäkuinen matka Pafokselle, Kyprokselle. Viikon aikana nautiskelimme etelän lämmöstä, yhdessäolosta, seisovista pöydistä ja uimisesta. Istuimme joka päivä 4-5 tuntia ruokapöydän ääressä keskustellen ja ruoasta nauttien. Oli hienoa, että oli kerrankin kunnolla aikaa kuunnella kaikkien perheenjäsenten kuulumisia ja ajatuksia. Terassilla käyskentelevät kissat viihdyttivät pienimpiä silloin, kun he eivät enää jaksaneet vain istua. Mukavan lisän matkaamme toi Kyproksella lähes vuoden asunut Neidin kummiperhe, jota tapasimme muutamana päivänä.

Elina: Toimin edelleen seurakuntapastorina Paavalin seurakunnassa. Reilun kahden vuoden työaika on ollut elämäni tähän asti pisin jakso yhdessä työtehtävässä. Helmikuussa elämääni tulee taas uusia tuulia jäädessäni äitiyslomalle. Odotan jo innolla sekä huhtikuussa syntyvää vauvaa että kotiin jäämistä. Toivon, että viihtyisin tällä kertaa kotona vähän pidemmänkin ajan. Siihen on varmasti hyvät edellytykset, koska isommista lapsista on jo kovasti seuraa eivätkä työt suurperheessä tekemällä lopu. Oman pikantin makunsa kotiäitiyteen tuo varmasti virtuaalimaailma. Ehkä minulla on taas kohta enemmän aikaa kirjoitella ”Elinan blogiin” ja roikkua Facebookissa.

Odotusaika on sujunut mukavasti, vaikka olenkin ollut välillä aika väsynyt. Uuden elämän ihme tuntuu aivan yhtä hienolta ja ihmeelliseltä näin neljännellä kerrallakin. Yritän saada ennen vauvan syntymää kasaan pastoraalitutkinnon, joka on roikkunut keskeneräisenä 11 vuotta. Niinpä aion viettää joululomaa tiiviisti Raamatun ja kreikankielisen Markuksen evankeliumin parissa. Kreikkaa olen lukenut viimeksi vuonna 1994-95, joten luvassa on varmasti mukavia hetkiä. Olisihan se toisaalta uusi kokemus reputtaa tentissä ensimmäistä kertaa elämässä.


Haluan toivottaa blogiystävilleni oikein hyvää ja siunattua joulua!

10 kommenttia:

Maria Puotiniemi kirjoitti...

Hei!

Oispa hauska pitää yhdessä kreikka-sessio, mulla ei ole mitään kurssia kesken, mutta voisin ihan ilokseni plärätä sun kanssa Markusta, jos seura kelpaa ;)

Anonyymi kirjoitti...

samoin teille sinne ! ihana oli lukea tätä !

seijap kirjoitti...

yös koko teidän perheelle oikein hyvää ja siunattua joulua!

Elina Koivisto kirjoitti...

Kiitos teille kaikille!

Pikkupappi, sopii paremmin kuin hyvin! Otan yhteyttä :)

Janne kirjoitti...

Hienolta kuulostaa vuotesi.

Rauhallista ja siunattua joulua sinulle ja perheellesi, Elina.

Mimosa kirjoitti...

Ajelin viime sunnuntaina Paavalinkirkon ohi, tulit niin heti mieleen! Siellä oli siinä kahden aikaa pitkä jono?! Blogiasi on niin kiva lukea, olet niin kiva persoona Elina! Kiitos kirjeestä. Pidän niin tuon sen alusta (ja huumorintajustasi :)) Se toi heti hymyn naamalle. Hyvää ja Siunattua Joulunaikaa teille! Mimosa

Elina Koivisto kirjoitti...

Kiitos, Janne!

Kiitos, Mimosa! Paavalinkirkossa oli kaksi kertaa "Snygeimmät joulubiisit" eli kauneimmat joululaulut stadin slangilla. Tähtenä loisti Carola Häggvist. Minunkin piti mennä sinne kuuden esitykseen, mutta olin sen verran poikki ja flunssainen, etten jaksanut lähteä anoppilasta kolmen tunnin bussimatkalle Hesaan. täytyy lähteä joskus jonnekin muualle katsomaan Carolaa.
Iloista ja siunattua joulua!

Mimosa kirjoitti...

Oi, Carola! No siinä kyllä olikin oikeasti jonotuksen aihetta!! Voi että tulikin missattua. Ei sitä niin kiire olisi ollut palata jos olisi tiennyt :)

Anu kirjoitti...

Kiitos, Elina, jouluviestistäsi. Ilo oli lukea.

Pitkään aikaan en ole ollut oikein koneella. Tai ollut ja ollut... On vaan ollut niin paljon kaikenlaista, kuten ehkä oletkin tietoinen. ;)

Siunausta, iloa ja voimia sinulle loppuvuoteen ja uuteen alkavaan! Ajattelen lämpimästi.

Elina Koivisto kirjoitti...

Kiitos, Anu! Sitä samaa sinulle. Mullakin on nyt ollut muut projektit päällimmäisenä ja blogi vähän sivussa. Toivottavasti kohta olisi taas enemmän aikaa kirjoitella. Iloa ja siunausta uuteen vuoteen!