Free counter and web stats

sunnuntaina, joulukuuta 06, 2009

Linnan juhlat lasten silmin

Tänään linnottauduimme lasten kanssa tietokoneen ääreen illansuussa, vaikka lapset olivatkin jo käyttäneet päivittäisen tietokoneaikansa. Säännöissä on kuitenkin aina poikkeuksensa, ja ajattelin presidentin itsenäisyyspäiväjuhlien kuuluvan pikkukatselijoidenkin ohjelmaan.

Yhteinen juhlien katsominen on ollut oikein antoisaa ja myös yleissivistävää. Juhlavieraiden saapumista seuratessamme olemme käyneet mielenkiintoista keskustelua. Nyt on lapsilla hallussa hallituspuolueet ja monet tunnetut suomalaiset. Esikoinen yritti bongata kättelijöiden joukosta pellolaista hiihtosuunnistuksen maailmanmestaria. Häntä emme nähneet, koska tietokoneemme ei suostunut heti avaamaan YLE-Arenan lähetystä; taisi olla muitakin katselijoita linjalla. Sen sijaan kutsuvieraiden joukosta löytyi yllättäen muutama tuttu kasvo.

Neiti on hihkunut innoissaan naisten upeista iltapuvuista. Hänen makuansa voisi kuvailla rohkeaksi: ihastusta ovat herättäneet avonaiset juhlapuvut. Tähän mennessä kauneinta pukua on hänen mielestään kantanut Sirkka Mertala, jonka kimalteleva musta asu oli täydellinen. Eipä ihme, että puku miellytti Neidin silmää. Hän aloitti juhlien katsomisen uudessa pikkumustassaan, jossa kimaltelevat valkoiset pilkut. Kotikujan tyttöjen myymä helminauhakin oli kuin suoraan valtakunnan ykkösbileistä.

Kuopusta hauskutti eniten kilttiin pukeutunut mies, joka antoi käsisuudelman presidentille. Sen sijaan hän ei ollut yhtään innostunut joidenkin naisten ylipitkistä laahuksista. "Hyi, mitä hienostelijoita!" hän parahti. "Millaisen naisen kanssa haluaisit mennä linnan juhliin?" kysyin häneltä. "Äitin!", Kuopus vastasi silmänräpäyksessä. Juhlakutsua odotellessa...

4 kommenttia:

Mie kirjoitti...

Hei mä näin sen hiihtosuunnistuksen maailmanmestarin! Oli siinä aika alussa kyllä. Sellainen vaalea pitkähuiskea? Sitten taas tosin missasin sen joka oli pukeutunut kilttiin!!! Joku skotti??? Ai ai. Kävi unettaa jo puoli yhdeksän aikaan, ja otin pienet "päikkärit" ;D eli missasin viimeisen tunnin kättelyistä! Oli vissiin vähän unettavaa touhua ;D

Elina kirjoitti...

Tuo onkin varmasti oivallinen tapa kartuttaa yleissivistystä. Melkein huomaamatta, ja lapsen näkökulmasta mielenkiintoisella tavalla. Ja oma äiti taitaa olla aikamoisen pitkään se kaikista ihanin, siis mitä parhain kanssajuhlija vaikka seuraksi linnaankin :).

Itsekin keräilen töissä lasten lausahduksia muistiin, vaikka aihepiirit ovatkin pienillä vähän erilaiset...

Kirlah kirjoitti...

Minäkin näin tuon kilttimiejhen ja uskotko, jos kerron, että minulla on samanlainen ja juuri samanvärinen kiltti kotona!
80-luvulla oli kai naisilla muotia tuollaiset kiltit (ei niitä silloin skottien kansallispuvuiksi mielletty).
Ja kuinka ollakaan, meitä oli opettajissa kuusi naista, joilla oli kilttihame!!! Jokaisella erivärinen sattumoisin.
Nyt kun ajattelee, tuntuu tosi oudolta ja hullulta.

Elina Koivisto kirjoitti...

Hei Mie! Kiva, että näit Esikoisen yhden idolin. Lapsetkin olivat löytäneet hänestä otetun kuvan juhlilta. Meilläkin jäi juhlien seuranta vähän kesken, koska Nukku-Matti kutsui. Asiat tärkeysjärjestykseen :). Iloista joulun odotusta!

Hei Elina! Hyvin kommentoitu! Paras oppi tulee usein huomaamatta, kun lapsi on itse kiinnostunut asiasta. Minä olen vähän huono keräilemään lasten sattuvia sanontoja. Sen vuoksi on hyvä, että niitä tallentuu näihin blogiteksteihin.
Hyvää adventtiaikaa!

Kiitos,Kirlah, hauskasta tarinasta! Te opettajat taidatte olla aika muotitietoista väkeä :). Minulla oli kesällä häät, jossa sekä skottilaisella sulhasella että bestmanilla oli kiltti päällään. Oli oikein tyylikästä!