Tänään Antton toi koulusta MLL:n kassin, johon oli kerätty monenlaista tarpeellista tietoa ekaluokkalaisen perheelle. Lapsi- ja perhetyön pappina minua ilahdutti erityisesti MLL:n puheenjohtajan, professori Tuula Tammisen, kirjoitus. Siinä lastenpsykiatri ylisti lapsenuskon merkitystä elämän kriisitilanteissa. Tammisen mukaan muistot lapsuuden virsistä, rukouksista ja suojelusenkeleistä antavat monille ihmisille suurimman avun ja lohdun elämän vaikeissa tilanteissa.
Tammisen kirjoituksen taustalla oli huoli ajastamme, joka ei arvosta lapsenuskoa. Hänen mukaansa lapsen tasapainoiselle kehitykselle olisi tärkeää saada opastusta siihen, mihin voi uskoa ja mihin ei. Ilman tällaista tukea monista lapsista kasvaa sisäisesti turvattomia aikuisia. "Pelkään, että uskoa hyljeksivä aikamme riistää lapsilta -ihmisiltä -jotakin korvaamattoman arvokasta. Miksi sallimme tämän?" kirjoittaa Tamminen.
Siinä on ajateltavaa vanhemmille, isovanhemmille, kummeille, opettajille ja tarhatädeille. Millaisia eväitä tarjoamme lapsillemme? Autammeko lapsia turvautumaan rakastavaan Jumalaan vai saavatko he ravintonsa muodikkaista noitavideoista ja -kirjoista?
Elina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti