Free counter and web stats

perjantaina, joulukuuta 19, 2008

Rouva Hulda Huoleton

Tänään sain huomata, miten Elinan blogi voi antaa minusta aivan virheellisen kuvan. Olin ystäväperheen luona synttärijuhlissa. Perheen äiti oli kertonut ystävälleen meidän tulevan heille kylään. Silloin ystävä oli kauhistellut sitä, miten he kehtaavat pyytää meidät kylään, kun Elina bloginsa perusteella siivoaa niin paljon.

Meillä ei tällä hetkellä näytä todellakaan siltä, että minä siivoaisin kovinkaan paljon. Kotimme näyttää joutuneen vähintäänkin pyörremyrskyn riepottelun kohteeksi. Tavaroita on hujan hajan ja muutenkin näyttää siltä, että viime viikolla en todellakaan ehtinyt tehdä viikkosiivousta.

Vuosi sitten syksyllä siivosin todella ahkerasti. Nautin uudesta kodistamme, ja halusin pitää paikat hyvässä kunnossa. Tänä syksynä olen kyllä pyrkinyt tekemään säännöllisesti jonkinlaisen viikkosivouksen. Olen ainakin imuroinut koko talon ja puistellut matot. Lattianpesua ja muuta tarkempaa kuuraamista olen harrastanut silloin, kun on ollut tulossa vieraita, tai kun on ollut sopivasti aikaa.

Eilen minua alkoi melkein ahdistaa lukiessani Sana-lehteä. Ihailemani hengennainen Pirkko Jalovaara opetti rukouskoulussaan, miten Jumalan Henki luo järjestystä. "Voidaksemme olla jollakin tavoin Jumalan kaltaisia meidän täytyy luoda järjestystä omaan elämäämme. Ensimmäinen käytännön askel on pitää huolta siitä, että kaikilla tavaroilla kotona on oma paikkansa ja käytön jälkeen ne palautetaan paikoilleen. --En oikein osaa tarttua työhön tai aloittaa rukousta, jos ympärillä on sekaista. Epäsiisteydessä on jotain häiritsevää.--Jos emme osaa järjestellä tavaroitamme, on varmasti vaikea saada mitään järjestystä rukouselämäämme tai mihinkään muuhunkaan hengenelämään". (Kristiina Miettinen: Vallitseeko kotonasi kaaos vai järjestys? Sana 51-52, Lähteenä Pirkko Jalovaaran kirja Terveempää elämää)

Huh-huh, mitä lakia minulle! Olen aivan samaa mieltä siitä, miten nautinnollista on olla siivouksen jälkeen siistissä kodissa. Ongelma on vain siinä, ettei kotimme pysy siistinä. Olen enneagrammin mukaan luonteeltani seiska eli seikkailija. Seiskalle tyypilliseen tapaan teen montaa asiaa yhtä aikaa ja nautin siitä. Niinpä kotielämäni on usein sitä, että aloitan pyykin lajittelun kunnes jostain syystä menen keittiöön ja huomaan tiskinkoneen olevan valmis. Sitten alankin tyhjentää tiskikonetta. Kesken kaiken huomaan, että kello on niin paljon, että ruokaakin pitäisi laittaa. Alan ruoanvalmistuksen. Välissä teen muutaman lasten pyytämän jutun tai tarkistan sähköpostit, puhun puhelimessa tai vaikkapa luen rukouskirjaa. Enneagrammi-teoriassa kuvataan seiskaa sellaiseksi, jolta jää aina ovet auki. Totta joka sana! Minun jäljiltäni kaapinovet jäävät aina auki ja tavarat juuri siihen, missä niitä käytin.

Olin tällainen hunsvontti jo lapsena. Muistan, miten pettynyt äitini oli katsoessansa vaatekaappiini viikko uuteen taloomme muuttomme jälkeen. "Elina, miten kaappi voi olla noin sekaisin, vaikka Maria-serkku laittoi vaattesi niin siisteiksi pinoiksi muutossa?" Niinpä, hyvä kysymys. Selitys oli yksinkertainen: luonteelleni nopeus on tärkeämpää kuin siisteys. Niinpä minä olin aina vetäissyt mieluisat vaatteet nopeasti esiin välittämättä seurauksista. Isäni kauhisteli vielä opsiekluaikoinakin minun huoneeni epäsiisteyttä: "Tuon tasoinen ihminen ja huone tuollaisessa kunnossa." Äitini puolestaan huokaisi helpotuksesta nähdessään ensimmäisen poikaystäväni, Vesan. Hän kuvitteli Vesan tekevän minusta siistin ja järjestelmällisen! Nykyään äitini kutsuu minua rouva Hulda Huolettomaksi, vaikka taidan olla perheessämme tällä hetkellä se, joka eniten kantaa huolta kodin siisteydestä.

En yhdy Pirkko Jalovaaran näkemykseen siitä, että tavaroiden järjestys kertoisi rukouselämämme tai muunkaan elämämme järjestyksestä. Minulla on aina paperit vähän sikin sokin, mutta päässäni asiat ovat erittäin hyvässä järjestyksessä. Rukouselämänikin on luonteeni mukaista. Useimmiten pystyn keskittymään rukoukseen parhaiten silloin, kun teen jotain muuta samalla. Siivouspäivät ovat ihania, koska imuroidessa voin rukoilla kunnolla; monesti vietän viikon parhaat hengelliset hetket imurinvarressa. Rukoileminen on mukavaa myös kävellessä, autoillessa tai pyöräillessä.

Ehkä minustakin tulee siisti sitten, kun olen vanha ja viisas. Tässä elämäntilanteessa yritän huolehtia siitä, että koti on kerran viikossa tiptop-kunnossa. Olen ylpeä siitä, että nykyään suunnittelen oikein innolla siivouspäiviä. Se on jo suuri edistysaskel Rouva Hulda Huolettoman elämässä.

Huomenna aion siivota koko päivän. Lähetän muun perheen mummulaan, jotta saan tehdä joulusiivouksen rauhassa. Seuranani ovat vain imuri, rätti, moppi, iki-ihanat joululevyt ja Pyhä Henki. Tänä vuonna en aio tehdä kuitenkaan samaa virhettä kuin viime jouluna. Siivosin putkeen 18 tuntia ja sain kamalan migreenin seuraavana päivänä. Se oli taas hyvä muistutus seiskan kuolemansynnistä, ahneudesta. Kohtuus on tärkeää kaikissa asioissa, myös siivouksessa!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olisinkohan mieki seiska? Markku tuumasi kerran, että vaikka hän laittaisi 40 paria sukkahousuja pyykikoneeseen yhtäaikaa, hän ei saisi samanlaista näkyä aikaan, kuin minun vaatekaapissani toisinaan...


Työn iloa! On ihana siivota (kaappi sieltä, toinen täältä) ja kuunnella samalla joululauluja.


Satu

Mimosa kirjoitti...

Heh miten hassua että satun lukemaan tätä juuri nyt kun äsken juuri lopetin siivouksen, ja ai ai kun onkin niin mukavaa (kuten juuri sanoit) istua tässä kynttilänvalossa siisteydessä! Mutta miksi se aina meinaakin mennä niin pian uudestaan sekaiseksi.. Esim. vaatekaappini joudun kolmen päivän välein uudelleen järjestelemään (viikkailemaan vaatteita), jos haluan että se on siisti :)

Iloista ja Siunattua huomista siivouspäivää! :-)

Elina Koivisto kirjoitti...

Kiitos Satu ja Mie!

Siivouspäivä meni ihanasti. Huudatin ihan täysillä musiikkia ja tein asiat juuri siinä järjestyksessä, kun huvitti. Nautinnollista! Ei tosin tuntunut yhtään joulusiivoukselta, koska ulkona satoi vettä. Nyt on niin siistiä ja kaunista! Teen taas hyvän päätöksen, että yritän pitää paikat siistinä. Te tiedätte tunteen :)!

PS. Laitoin Satu sinun Facebookin arveluni persoonallisuustyypistäsi.