Free counter and web stats

tiistaina, joulukuuta 02, 2008

Lakikirja kourassa on kiire naimisiin

Tänään osallistuin seitsemän vuoden tauon jälkeen tenttiin. Osallistuin pappien täydennyskoulutukseen liittyvään pastoraalitenttiin, jonka teemana oli Kirkon hallinto. Kirkon lakia ja järjestystä lukiessani oikein ihmettelin sitä, miten mielenkiintoisia asioita kirja käsitteli. Lakitekstin lukeminen oli hidasta ja vaati ajatustyötä, mutta samalla monet kirkon hallintoon liittyvät palaset loksahtivat päässäni oikeisiin kohtiin. Tentissä asiat eivät kyllä tuntuneet aivan yhtä selkeiltä, lieneekö johtunut flunssasta, pitkästä tenttitauosta vai kokemattomuudesta lain ja hallinnon alalla.

Kirkkojärjestystä lukiessani oikein hätkähdin lukiessani siitä, mitä odotuksia se asettaa tavalliselle serakuntalaiselle. "Kirkon jäsenen tulee osallisua jumalanpalvelukseen, käyttää muutenkin armonvälineitä ja edistää seurakunnan tehtävän toteuttamista. Kirkon jäsenen tulee noudattaa kristillistä elämäntapaa, solmia avioliittonsa säädetyllä tavalla, antaa kastaa lapsensa ja huolehtia heidän kristillisestä kasvatuksestaan." Kirkkojärjestys, 5 §. Säädöksen jäljessä lukee kylläkin, että se on n.s. ihannepykälä, johon ei liity oikeudellisia tehosteita.

Tästä lähtien kun joku sanoo olevansa sellainen tavallinen luterilainen kristitty eikä mikään uskovainen voinkin viitata tähän määritelmään :)! No, ei sentään. Kirkkojärjestyksen ihannepykälän olisi kuitenkin hyvä olla paremmin tiedossa, koska se voisi jollain tavalla madaltaa kirkon kynnystä positiivisella tavalla. Kastepuheissa minulla on tapana rohkaista ja kannustaa vanhempia ja kummeja kristillisen kasvatuksen antamiseen kertomalla yksinkertaisesti, miten sitä kristillistä kasvatusta voi esimerkiksi antaa. Uskon siihen, että lapsen kanssa aloitettu säännöllinen iltarukous, Lasten Raamatun lukeminen tai seurakunnan toimintaan osallistuminen voivat kantaa koko perhettä lähemmäs Jumalan rakkautta.

Tänään lööpit kirkuivat sitä, miten suomalaisilla on lähs 50 maan kansalaisten joukossa eniten irtosuhteita. Voin vain kuvitella, kuinka monta särkynyttä sydäntä nämä suhteet ovat aiheuttaneet. Lakikirjan ohje avioliiton solmimisesta säädetyllä tavalla sekä kuudes käsky "Älä tee aviorikosta" taitavat olla monelta kansalaiseltamme täysin unohduksissa.

Illalla minulla oli ihana leikkituokio kuopuksemme kanssa: leikimme ensin lääkäriä ja sitten autoilimme. Autoleikeissä sain olla poliisiauto ja poikani oli roska-auto. Poliisiauto huomasi yhtäkkiä roska-auton kaahailevan ihan mielettömästi ja meni kysymään, mikä oli hätänä. "On kiire", sanoi roska-auto. "No, mihinkä on kiire?" kysyi poliisiauto. "On kiire naimisiin", sanoi roska-auto. "No sitten saat hurjastella", totesi poliisiauto. Saa nähdä, kuka onnellinen saa roskakuskin tai sen kuskin rengastettua.

4 kommenttia:

pikkupappi kirjoitti...

Ihana kuopus teillä! Millon se saa oman blogin? Tai muuten vaan fanisivut :D

Elina Koivisto kirjoitti...

Joo, Miksun kanssa on kyllä kiva leikkiä, huumorimiehiä! Oman blogin saa varmaan "vasta" opittuaan lukemaan. Isosisarukset yrittää kovasti kyllä opettaa, vaikka raukka täytti just 4 v. Ei ole helppoa olla pienin! Fanisivujakaan en taida vielä uskaltaa perustaa, kun ei Facebookinkaan vielä pääse.

pikkupappi kirjoitti...

Sisaruksilla kyllä monet asiat menee vähän eri tahtiin, kun pienemmät ottaa isommistaan mallia. Itse muistan, että pikkusisarukset mm. alkoivat saada viikkorahaa samaan aikaan kuin minä, vaikka ovat nuorempia. Tasan ei käy sisarusten lahjat :D

Elina Koivisto kirjoitti...

Tuo on kyllä niin totta! Antton sai eka kerran karkkia 2-vuotiaana, kun taas Laura ja Mikael ovat mussuttaneet karkkia tosi aikaisin. Viime aikoina olen yrittänyt vihjata Vesalle, että Mikaelin olisi ehkä parempi kuunnella lasten tai varkkarien musiikkia eikä teinien. Ikää kun on vasta se 4 v! Huolestuttavaa...