Free counter and web stats

sunnuntaina, tammikuuta 03, 2010

Ahkeraa opiskelua pakkasen ja lumen keskellä

Tämä joululoma jää taatusti mieleeni. Ensinnäkin se on muistuttanut lapsuuteni joululomia kovine pakkasineen ja valkeine hankineen; olen laittanut nenääni ulos juuri niin vähän kuin minulla oli tapana kouluaikojeni joululomilla. Loman ikimuistettavuus johtuu kuitenkin siitä, että olen ollut suurimman osan päivästä nenä kiinni kirjoissa. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, koska luen yleensä paljon juuri joululomalla. Nyt olen kuitenkin hyvien romaanien sijasta viihtynyt kreikankielisen Markuksen evankeliumin sekä Raamattuun liittyvien oppikirjojen parissa valmistautuessani ensi viikolla koittavaan pastoraalitenttiin.

Tuleva pastoraalitentti on sellainen, jota olen odottanut kauhulla jo useamman vuoden ajan. Se johtuu siitä, että opiskelin kreikkaa viimeksi viisitoista vuotta sitten opiskellessani ensimmäistä vuotta teologiaa. Muistan vieläkin, kuinka ensimmäisenä syksynä kävellessäni Kruunuhaan katuja tankkasin mielessäni kreikan kielioppia. Ensimmäinen syksy oli todella helppo muiden opintojen osalta. Niinpä tunnollisena opiskelijana käytin kaiken ylimääräisen energian kreikan pänttäämiseen.

Ahkera opiskelu kannatti, koska sain suoritettua teologien keskuudessa paljon pelätyn Novum-tentin heti peruskurssin jälkeen niin, etten edes ollut selaillut tenttiin käännettäväksi tulleita Uuden testamentin kirjoja. Aika monilla teologeilla kyseinen tentti jäi kaikkein viimeiseksi tentiksi. Niinpä hakiessani tenttituloksia professorilta hän kysyi minulta, olinko valmistumassa teologin maisteriksi. Hymy huulessa sanoin olevani ekan vuoden opiskelija!

Viidentoista vuoden aikana olin unohtanut kreikan melko totaalisesti. Pari kesää sitten joku rippikoululainen oli vähän nyreissään, kun näytin heille Uutta testamenttia alkukielellä, mutta jouduin pyytämään kesäteologina toimineelta eksegeetiltä (raamattutietoon erikoistunut) apua lukemiseen. Niinpä aloitin urakan viikko sitten kertaamalla aakkoset. Sitten kävin läpi nopeasti kieliopin ja aloin kylmästi kääntää tekstiä kreikasta suomeen. Alku oli aika hankalaa, mutta koko ajan kääntämistahti on nopeutunut sanaston tullessa tutummaksi. Nyt uskallan jo ajatella, että selviän urakasta hengissä.

Lukeminen on tuonut mieleen myös hauskoja muistoja viidentoista vuoden takaa. Jotkut sanat ovat porautuneet lähtemättömästi mieleeni, koska kehittelin niihin aikoinaan hyviä muistisääntöjä. Miten voisin ikinä unohtaa sanaa, joka muistutti kaverini silloisen poikaystävän nimeä? Muistan myös edelleen ne monet hetken, jolloin istuin hämärässä huoneessani Lestiksellä kreikan kirjojen parissa. Ja sen joulukuun viimeisen kreikan tentin, johon en millään olisi malttanut keskittyä, koska unelmoin vain eräästä Miehestä. Nyt olen jakanut hänen kanssaan elämästäni jo viisitoista vuotta. Aivan käsittämätöntä!

Novumin lukeminen on ollut minulle hyvä opetus siitä, miten elämässä selviää monistakin asioista,l jotka tuntuvat ensin aivan mahdottomilta. Sitkeä yrittäminen, kärsivällisyys ja hyvät peppulihakset ovat oiva yhdistelmä kaikissa opiskeluprojekteissa!

15 kommenttia:

Anu kirjoitti...

Ihastelen sinnikkyyttäsi ja pitkäjänteisyyttäsi. Itselleni kreikan opiskelu ei tuottanut kielitaitoa - tentti on kyllä läpäisty. Ja sinänsä se onkin vähän huolestuttavaa tulevaisuuden kannalta. Joskus voi olla sangen haastavaa pastoraaleissa, mikäli tie niihin vie...

Vaan ehkäpä siihen on luottaminen, että kun ensimmäisellä kerralla ei ollut opetusta, mutta oli tentti, niin jälkimmäisellä kerralla on sitten se opetus ja tentti. :)

Siunausta ja lykkyä tenttiin ja iloa alkaneeseen vuoteen!

Kummajuttu kirjoitti...

Niillä ihmisillä, joilla oikeasti on jonkinlaista kielellistä kapasiteettia, ovat opetelleet tuohon ikään (34 vee) mennessä itseopiskelun avulla jo toista kymmentä kieltä eikä heidän koskaan tarvitse turvautua minkäänlaiseen pänttäämiseen, toisin kuin näiden kaiken maailman entisten kympin tyttö-ruskeakieli-hikipinko-Elinoiden.

Elina Koivisto kirjoitti...

Hei Anu! Teillä ei ilmeisesti enää ole ohjelmassa Novumia, mikä on varmaan sinänsä ihan järkevää. Eikä kaikkien hiippakuntien pastoraalitentteihin edes kuulu kreikan pänttäämistä :).Ta det lugnt! Siunausta ja iloa alkaneeseen vuoteen!

Kiitos kommentista, Kummajuttu! Näinhän se varmasti on. Jokainen taaplaa kuitenkin tyylillään ja selviää niillä eellytyksillä, jotka on Luojaltaan saanut. Kielellisen lahjakkuuden lisäksi on olemassa niin monenlaista muutakin lahjakkuutta. Itse en todellakaan arvosta enää kovinkaan paljon opiskeluissa tai työelämässä menestymistä. Omien lasteni suhteen toivon ennen kaikkea sitä, että he saisivat tasapainoisen elämän sekä kasvaisivat toisia ihmisiä kunnioittaviksi ihmisiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Joululomalla ihailin suuresti ihmeellistä keskittymiskykyäsi, kun istuit kirjat edessäsi nojatuolissa, keittiön pöydän vieressä jne. Minusta näytti, että nautit tilanteesta. Stressiä ei näkynyt. "Ora et labora" on hyvä ohje elämässä. ä-i

Elina Koivisto kirjoitti...

Kiitos ä-i! Totta on, ettei opiskelu ole ollenkaan stressanut minua. Loma on tuntunut kokonaisuudessaan oikein leppoisalta ja nautinnolliselta :).

Anu kirjoitti...

Lupaan ottaa rauhassa. Enkä aio valita hiippakuntaa kreikan mukaan. ;) Asiat menee kuin on mennäkseen - Jumala hoitaa kyllä hyvin. Jos kieltä tarvitaan, niin kyllä se opetuskin sitten järjestyy. Siihen luotan.

Tsemppihalaus! Ja tosiaan - ora et labora. Se on hyvä ohje.

Leena Hämäläinen kirjoitti...

Kävin kommentoimassa blogiasi ennen vuoden vaihdetta, nyt palasin pienen tauon jälkeen.

Kiitos tuosta Perkiön Sanotko minullekin-runosta, se kosketti niin, että tuli kyyneleet silmiin. Me odotamme tällä hetkellä omaa ihmettämme, pelkäämme. Runon tunnelma sopi niin täydellisesti kuvaamaan ajatuksiani.

Hyvää viikonloppua! :)

Elina Koivisto kirjoitti...

Hei Elina! Mukavaa, että teksti kosketti. Aivan ihania runoja minunkin mielestäni. Odotukseen kuuluu totisesti koko tunteiden kirjo pelosta riemuun. Oikein levollista ja siunattua odotuksen aikaa teille!

Leena Hämäläinen kirjoitti...

Muotoilinpa vähän huonosti, emme siis odota vaan odotamme ja toivomme ihmettä. Saimme juuri kuulla, että mahdollisuutemma saada kovasti toivomamme lapsi on erittäin huono. Siksi runo kosketti niin, kertoi juuri näistä tunteista. Nyt toivotaan, odotetaan ja pelätään.

Elina Koivisto kirjoitti...

Voi anteeksi, että ymmärsin väärin! Voimia ja siunausta sekä Jumalan läsnäoloa teille molemmille!

Leena Hämäläinen kirjoitti...

Eipä mitään, kirjoitin vähän huolimattomasti. Kiitos sanoistasi :).

tyttism kirjoitti...

Ihanaa tietää, että kreikan voi palauttaa mieleen myöhemminkin. JK on niin mieletön opettaja, että olen kiitollinen joka tunti luennolla kököttäessäni! Silti tuntuu, että kokonaisen kielen tankkaaminen vuodessa on melkoinen urakka ja ainakin aktiivisesta muistista kieli poistuu kyllä suunnilleen samalla tahdilla kuin sitä sinne ahtaa. En tiedä, millainen Novum-tentti on aikaisemmin ollut, mutta tänä vuonna meille on ilmoitettu ne kolme kirjaa Novumista, joista käännökset toukokuun lopputentissä ovat.

Elina Koivisto kirjoitti...

Hei tyttism!

Kiva kuulla sinusta! Kävin kyllä jo pikaisesti lukemassa uusimmat kuulumisesi.

JK on kyllä ihan huippuope!!! Tänään oli tentissä ihan voittajafiilis, kun oikeasti ymmärsin kreikankielisen tekstin näinkin lyhyen mieleenpalauttamisen jälkeen. Ei ollenkaan toivotonta! Teidän NOVUM-tenttinne kuulostaa kyllä tarpeeksi haastavalta.Meillä oli muistaakseni vain kaksi kirjaa käännettävänä. Toisaalta oppikirjat ovat menneet kovasti eteenpäin tässä viidentoista vuoden aikana; oli ilo plärätä uutta oppikirjaa ja sanakirjaa. Monet ovat antaneet myös vinkkejä siitä, että tietokoneelta löytyy hyvä harjoittekuohjelma. Siihen en valitettavasti ehtinyt perehtyä.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoista tietoa

Elina Koivisto kirjoitti...

Kiitos palautteesta, anonyymi!