Rakkaus on riskipeliä

"Sillä rakkaus on väkevämpi kuolemaa, sitä eivät suuret vedetkään voi sammuttaa. Sillä rakkaus on lahja Jumalan" lauloimme Anna-siskoni kanssa lauantaina Alatornion kirkossa Anttonin kitarasäestyksellä. Hetki oli ikimuistettava; rakas pikkuveljemme Jaakko meni naimisiin kauniin ja herttaisen Hannan kanssa. Paavo-isämme ei turhaan lainannut Sananlaskujen kirjan sanoja onnitellessaan hääparia:"Jos hyvän vaimon löydät, löydät aarteen, kalliimman kuin meren helmet. Häneen voit aina luottaa, hän pitää puutteen loitolla sinusta. Hän toimii miehensä parhaaksi, ei vahingoksi, kaikkina elämänsä päivänä. " Snl. 31:10-12

Hannan isä piti juhlissa hyvän puheen, jonka lopuksi kiitti vaimoaan ojentamalla 30 ruusua kiitokseksi yhteisistä 30 vuodesta. Toimin itse juhlissa juontajana ja löysin eräästä parisuhdekirjasta tilanteeseen sopivan ajatelman. Siinä mies seisoo kukkakimppu kädessä ja toteaa, että kukkien antaminen vaimolle on vähän sama kuin laittaisi juustoa hiirenloukkuun, jossa on jo hiiri. Hääväellä oli naurussa pitelemistä!

Viikonloppuna keskustelimme Pellossa enemmänkin parisuhteen hoitamisesta. Itse olen 10 avioliittovuotemme aikana lukenut niin monta parisuhdekirjaa, että nykyään jätän ne mieluusti kirjahyllyyn, ja keskityn käytännönharjoituksiin. Mutta jokaisessa vihkikeskustelussa ja usein vihkipuheessakin tuon esille sen, miten parisuhdekirjat ja -kurssit voivat auttaa tekemään hyvästä parisuhteesta vieläkin paremman ja antoisamman.

Tällä saralla suosikkiopukseni on Gary Chapmanin "Rakkauden kielet". (Oma kirjani on ruotsiksi, joten en ole aivan varma, mitä termejä käytetään suomalaisessa versiossa.) Kirjan perusajatus on, että ihmiset osoittavat rakkautta eri tavoin ja kokevat itsensä rakastetuksi eri tavoin. Chapmanin mukaan on olemassa viisi erilaista rakkauden kieltä: kohteliaisuudet/kauniit sanat, yhdessä vietetty aika, lahjat, palvelusten tekeminen ja fyysinen läheisyys. Kirjan mukaan jokaisella ihmisellä on yksi rakkauden kieli, joka erityisesti puhuttelee häntä. Joku tuntee olonsa rakastetuksi, kun saa kukkia säännöllisin väliajoin. Toiselle on tärkeä kyhnyttää oman kullan kainalossa. Kolmas kokee, että puoliso rakastaa, kun tämä on siivonnut talon.

Mutta entä sitten, jos puolison rakkauden kieli onkin aivan eri kuin oma rakkauden kieli; jos itse kaipaisi vain pusuttelua ja puoliso arvostaakin palvelusten tekemistä. Chapmanin kokemuksen mukaan on hyvin epätavallista, että puolisoilla on sama rakkauden kieli. Siksi ei auta muuta kuin ottaa selville puolison toiveet ja yrittää toimia niiden mukaan. Rakkauden teko, joka ei ole itselle luontainen, osoittaa aitoa halua rakastaa. Ja antaessaan saa!
Elina


PS. Etsiessäni materiaalia hääjuhlaa varten törmäsin söpöön leikekirjaan, jonka saimme Vesan kanssa lahjaksi hääpäivänämme. Mikael "Vandaalikuninkaan" käsittelyn jälkeen kirja on nyt irtopainos, onneksi runot jäivät ehjiksi. Tässä niistä yksi, sopinee kaikenikäisille pariskunnille.

"Minä uskaltaudun uusille teille
päästäkseni sinun luoksesi,
ennen kulkemattomille teille,
jotka vain luottamukseni sinuun voi nähdä.

Minä haluan avata keskustelun uudelleen
ja varustan koko mielikuvitukseni matkalle
löytääkseni sinut.

Minä uskon suhteemme pysyvyyteen,
syvän jakamisen mahdollisuuksiin.

Emme ole vielä yrittäneet kaikkea.
Emme ole vielä panneet peliin koko elämäämme.
Emme ole vielä suostuneet ehdottoman haavoittuviksi.