Papin elämä on tunnetusti yhtä juhlaa. Harva se päivä pääsee työn puolesta herkuttelemaan täytekakkukahveilla, voileipäkakuilla tai muilla herkuilla. Tänään minulla oli lounaalla hyvää seuraa. Lounastin nimittäin laulu- ja hartaushetken jälkeen Kotirannan päiväkodissa eskarilaisten pöydässä.
Kotirannan päiväkodissa lounasjärjestelyt olivat hienot. Ensiksi luettiin runo siitä, miten ruokapöydässä käyttäydytään. Sitten lapset valitsivat itselleen parin, jonka kanssa mentiin käsikynkkää pöytään istumaan. Ruokarukous luettiin lasten toivomuksesta tällä kertaa ruotsiksi. Muita vaihtoehtoja olivat englanti ja suomi.
Herkullisen keiton äärellä pöytäseurueeni osoittautui hyvin käyttäytyväksi ja sivistyneeksi. Minulle ja siviilipalvelusmies Turolle pidettiin keittoa syödessä italian kielen alkeiskurssi. Pojasta polvi paranee, voi vain todeta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti