Tänään on joulukuun 14. päivä. Adventtikynttelikössä palaa jo kaksi kynttilää ja kaunis Lucia on kruunattu. En ole ostanut vielä yhtään lahjaa. En ole lähettänyt yhtään joulukorttia tai -kirjettä. En ole leiponut mitään joululeivonnaisia. En ole siivonnut joulua varten. Eikä minulla ole joulustressistä tietoakaan.
Sen sijaan olen ollut koko viikon iloinen ja tyytyväinen elämääni. Olen viettänyt töissä mukavia lasten joulukirkkoja, ja kotona nautiskellut lasten kanssa joululaulujen ja -koristeiden luomasta tunnelmasta. Elämäni on ollut kotona mukavan kiireetöntä ja rauhallista, jos ei oteta huomioon lasten normaalia riehumista. Olen vain ihmetellyt itsekseni, voiko adventtiaikana olla näin mukavaa. Vesa puolestaan on laukkonut paikasta toiseen pää kolmantena jalkana. Kirkkoherralla on vientiä!
Rauhallisen oloni salaisuus on hyvä suunnittelu. Tiedän, ettei minun tarvitse stressata, koska olen varannut kaikille jouluvalmisteluille riittävästi aikaa. Huomenna menen ostamaan kummilasten lahját ja maanantaina hankin muut lahjat. Aion olla minimalisti hankinnoissani. Miksi ostaisin lapsille kasapäin lahjoja, kun hukumme tavaraan jo nyt?
Ensi viikonloppuna aion lähettää perheen pois jaloista mummun ja vaarin luokse, jotta saan tehtyä joulusiivouksen rauhassa. Aion oikein nauttia siitä! Jouluruokien ja leivonnaisten valmistamiseenkaan ei tarvitse varata kuin yksi vapaapäivä, koska vietämme joulua suuremmalla porukalla. Tuntuu aivan uskomattoman hienolta, ettei tarvitse laittaa itse kaikkia perinteisiä jouluruokia niin kuin Vaasan vuosina. Tosin taisin kyllä turvautua aika paljon valmisruokiin: Saarioisten laatikot menivät täydestä tähän perheeseen. Vaasan joulukuut olivat nimittäin yhtä kaaosta miljoonine joulujuhlineen lukuunottamatta sitä ihanaa joulukuuta, jolloin saimme olla Miksun ansiosta molemmat poissa töistä.
Joulukirjeen kirjoittamisenkin olemme siirtäneet lähemmäksi joulua. Olemme niin huomionkipeitä ihmisiä, että päätimme huolehtia siitä, ettei joulukirjeemme jää huomaamatta. Postimaksut ovat tietysti vähän kalliimmat, mutta eipä tule mieleen vuotta, jolloin joulukirjeemme olisivat ehtineet ajoissa postiin.
Nauti sinäkin joulusta - äläkä stressaa turhaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Joulustressi on mielestäni enempi korvien välissä oleva vanha ura, josta voi kyllä hypätä pois. Esim. voi sopia perheen ja suvun kanssa, että lahjoja annetaan vain pienille lapsille ja siten aikaa säästyy lahjojen hankinna osalta. Myös minä olen hyödyntänyt Saarioisten laatikkoruokia niin kauan kuin olen jouluja kodissani järjestänyt. Oikeastaan olen tottunut niihin niin vahvasti, että muunlaiset laatikot maistuvat mielestäni oudoilta!
Kinkkua en ole paistanut koskaan. Ostamme valmiin läskittömän kinkun verkossa ja se on tosi hyvää.
Leipoakaan ei enää tarvitse paljoa, sillä emme muutenkaan syö kahvileipää. No, tietysti tortut ja piparit, mutta niiden paistamiene on niin helppoa valmiista taikinasta.
Voi niitä aikoja kun taikinat piti itse valmistaa. Aina ne olivat joko liian löysiä tai kuivia.
Jouluhan on Jeesuksen juhla ja tunnelmaakin saa olla mukana kynttilöidenhämyssä ja kauniissa kodin koristelussa, mutta syöminen ei tosiaankaan ole pääasia joulussa.
Mummeli
Olisipa näin.
Kortit on kyllä kirjoitettu ja siivoustakin tehty. Töissä on kiire ja opinnoissa.
Lähetä kommentti