Läsnäolosta läsnäiloon!

Lauantaiaamuna olin vähän stressaantunut. Vesa oli muuttoapuna ja minä olin yksin lasten kanssa. Minua jännitti edessä oleva naisten iltapäivä. Olin vähän pettynyt siihen, että ilmoittautuneita oli niin vähän. Tiesin myös, etteivät kaikki ilmoittautuneet edes pääse tapahtumaan. Minua hermostutti se, miten selviän kaupassakäynnistä salaattipäivällistä varten. Osaanko varata oikean määrän tarvikkeita? Osaanko hankkia sellaisia salaattiaineksia, että vaativatkin naiset ovat tyytyväisiä? Kaiken hätäilyn ja huolen kruunasi se, että iltahartauden pitäjän perheenjäsenet olivat sairastuneet äkillisesti. Voin myöntää, ettei tämän perheen äiti sinä aamupäivänä ollut kovinkaan läsnäoleva.

Minun ei taaskaan auttanut muuta kuin jättää huoleni Herran käsiin. Automatkalla Prismaan, kaupassa ja ajellessani Helsinkiin, tietysti vähän myöhässä, jätin kaikki asiat Jumalan käsiin. En halunnut pilata päivääni ja tapahtumaa huonolla mielellä, vaan vakuuttelin itseäni siitä, että hyvin rukoiltu on puoliksi tehty. Naisten iltapäivää oli todella valmisteltu rukoillen, joten minun oli vain tyytyminen siihhen, että kaikessa saa tapahtua Herran tahto.

Mieleni rauhoittui kokonaan saapuessani Paavalinkirkolle, jossa minua odotti kaksi tarmokasta ja iloista naista. He eivät sättineet minua, vaikka saavuin myöhässä. Sen sijaan totesimme rauhallisesti, että meillä on tarpeeksi aikaa loihtia salaattipäivällinen kasaan. Keittiötöiden tekeminen kolmestaan tuntui todella mukavalta leppoisassa ja hyvässä ilmapiirissä. Salaatin ja muiden ainesten pilkkomisen lomassa tutustuimme toisiimme ja juttelimme mukavia.

Mieleni rauhoittui entisestään luennoitsija Jutan tullessa hyvissä ajoin paikalle. Saimme viimeisteltyä iltapäivän ohjelman rauhassa; minulle tuli tunne siitä, että luento on hyvissä käsissä. Vähitellen naisia alkoi valua sisälle. Olin aivan ihmeissäni. Ilmoittautuneita oli vain 8, mutta paikalle tuli yhteensä 28 naista. Ihanan kirjava joukko nuoria ja vanhoja naisia. Joukossa tuttuja naisia, mutta paljon on myös vieraita kasvoja.

Jutta puhui luennossaan läsnäolosta. Lisäksi saimme tehdä erilaisia harjoituksia ja kuulla hienoja ajatuksia siitä, miten Maria, Jeesuksen äiti, voi olla meille esikuvana läsnäolevasta ihmisestä. Jutta otti esille kolme raamatunkertomusta Mariasta, jotka kuvaavat läsnäolon eri puolia.

Enkelin tuodessa sanomaa lapsesta, jonka Maria tulee saamaan, nuori nainen ei kieltäydy kutsusta, vaan HYVÄKSYY Jumalan suunnitelman elämässään. Asioiden hyväksyminen on tärkeä askel läsnäolon tiellä. Marian synnytettyä Jeesus-vauvan hän oli avoimena paimenille ja heidän sanomalleen, vaikka hän olisi voinut olla vain omien kipujensa ja rankan synnytyskokemuksen vanki. Läsnäolossa on tärkeää MIELEN AVAAMINEN. kolmantena raamatunkertomuksena oli Marian, Joosefin ja Jeesuksen pako Egyptiin. Maria luotti Jumalan huolenpitoon tässäkin tapauksessa eikä antanut PELON sitoa itseään. Pelkojen antaminen Jumalalle on tärkeä askel tiellä läsnäoloon.

Ilta jatkui salaattipäivällisen jälkeen viellä kirkossa. Arja-pappi auttoi ystävällisesti minua ja tuli lukemaan ex-tempore iltahartauden tekstit ja rukoukset. Itse luin iltahartauden puheen, jonka sen oikea pitäjä oli ystävällisesti minulle etukäteen meilannut. Tuskin sekään sattumaa! Puhe oli hyvin koskettava ja se jäi puhuttelemaan monia. Iltahartauden jälkeen minulla oli ihana olo. Tuntui siltä, että Jumala oli ollut mukana tapahtuman järjestämisessä, vaikka niin monet asiat tuntuivat tökkivän matkan varrella. Iltapäivästä tuli hieno kokonaisuus, jossa jokainen pala sopi yhteen.

Tapahtuman suunnittelu oli seikkailu sinänsä. Suunnnittelin sitä yhdessä alueellamme toimivan Kotiryhmäverkoston edustajan sekä Mari-ystävän kanssa. Meillä ei ollut mitään hajua siitä, millasita tapahtumaa alamme järjestää. Muutama päivä ennen kokousta sain Jutalta viestin, jossa hän kertoi haluavansa tehdä yhteistyötä kannssani. Hän oli ihmeellisesti päätynyt kotisivuillemme ja bongannut minut sieltä.

Suunnittelupalaverimme sykki intoa ja elämää. Olimme kaikki innoissamme läsnäolo-teemasta ja saimme ideoitua tapahtuman vajaassa tunnissa lauluja myöten. Tehokkaita naisia tai hyvät yhteydet ylöspäin! Lähetin myös tapahtumakutsua erinäisille ihmisille. Sitä kautta Jutan tiedot olivat päätyneet Sana-lehteen ja hänestä tehtiin lehtijuttu. Huvittavaa oli myös se, että Jutta valitsi Marian esimerkkihenkilöksi eikä meille kellekään tullut mieleen, että seuraavana päivänä oli Marianpäivä. En voi taas muuta kuin ihmetellä sitä, miten suvereenia Jumalan työ on. Tämä tapahtuma kuuluu taas sarjaan "syntynyt, ei luotu". Kaikki kunnia Jumalalle! Kiitos kaikille teille naisille, jotka olitte mukana tässä prosessissa. Tämä tapahtuma vakuutti minua taas kerran siitä, että meillä on elävä Jumala!