Arkinen rakkaudenosoitus

Olen maailman arkipäiväisin ihminen. Syön mielelläni työpaikalla lounaaksi Alepasta noutamani valmislasagnen tai alennuksessa olevan porkkanakeiton. Kotona en myöskään jaksa ainakaan arkisin kikkailla ruoan kanssa. Muutama hyväksi havaittu ruokalaji riittää hyvin minulle arkiruoaksi ja muutama kurkunpala salaatiksi.

Äidiltäni olen oppinut myös melko vaatimattoman linjan järjestää vierastarjoiluja ja juhlia. Äitini ei ikinä hätkähtänyt pappilan emäntänä hienojakaan vieraita eikä menettänyt yöuniaan tarjoiluja miettiessään. Hän panosti enemmän hyvään tunnelmaan kuin erikoisiin tarjoiluihin. Minä olen samanlainen tylsä emäntä tarjoilujen suhteen. Leipoessa käytän yleensä niitä reseptejä, joita olen tehnyt useamman kerran hyvällä menestyksellä. Ruotsista muuton jälkeen löysin myös kaikenlaiset pakastepullat ja muut valmisherkut. Niinpä edellisissä juhlissakin esittelin hyvällä omallatunnolla vieraallemme Pirkka Tuulihatut, joiden voittanutta ei ole. Halpaa ja hyvää!

En tiedä, mistä neitimme 6-v on perinyt laatutietoisuutensa, ei ainakaan äidiltään eikä mummiltaan. Hän on niin laatutietoinen, että on mieluummin syömättä kuin syö jotain mielestään huonolaatuista tai pahaa. Hän oli pitkän aikaa käyttämättä leivän päällä rasvaa, koska käyttämämme margariini ei miellyttänyt häntä. Hän osaa paljon äitiään ja mummiaan paremmin kiinnittää huomiotaan ruoan makuun ja ulkonäköön. Välillä meinaan repiä pelihousuni hänen "kotkotuksilleen", kun taas toisinaan ihailen sitä, että lapseni ymmärtää minua paremmin tällaisia asioita.

Tänään neitimme löysi hapankorppupaketin kyljestä herkullisia tarjoiluehdotuksia. Niinpä minä sain käyttää kaiken taitoni ja mielikuvitukseni tehdäkseni laatutietoiselle lapselleni herkulliset iltapalatarjoilut. Ihme ja kumma löysin jääkaapistamme kaikki tarvittavat raaka-aineet. Tomaatin leikkaaminen juuri oikealla tavalla oli hieman haasteellista arkiselle äidille. Sain harjoitella sitä muutaman kerran neidin antaman palautteen perusteella. Mutta selvisin lopulta siitäkin. Ja voi sitä lapsen iloa, kun hän sai eteensä kolme kaunista hapankorppua. Siitä tuli äidillekin hyvä mieli. Joskus on mukava olla kiva äiti ja osoittaa lapselle rakkautta juuri sillä tavalla, mitä tämä eniten arvostaa, vaikka itse ei siitä ymmärrä yhtään mitään. Rakkaus on taitolaji!