Mikael on mukavassa iässä. Joka päivä hän sutkauttaa jotain tilanteeseen sopivaa tai yllättävää. Tänään olimme kahdestaan Rantapuistossa. Seurasimme sorsapoikueita, laskimme yhdessä liukumäessä, olimme hippaa ja piilosta sekä tarkastelimme veneitä laiturilla.
Miksu oli hyvin kiinnostunut veneistä ja olisi halunnut mennä veneeseen vierailulle. Kielsin menemästä. Innokas poika ei tietystikään tyytynyt kieltoon, vaan kysyi perusteluja. "Miksi ei saa?", hän kysyi. "Ne on ihmisten veneitä", vastasin hänelle. "Kyllä mäkin oon ihminen!" sanoi 3-vuotias pontevasti.
Tasa-arvoasiat ovat myöskin Mikaelilla hyvässä hallussa. "Lääkäri on ihan nainen. Mies on sairaalanhoitaja", totesi hän eräänä päivänä. Tästä pojasta ei kasva ainakaan naistenalistaja noilla näkemyksillä. Laurasta taas epäilen kasvavan aidon tasa-arvon kannattajan. Sitä silmällä pitäen olen jo nyt tehnyt korjauksia hänen vauvakirjaansa "Kulta-aika lapsuuden". Siinä nimittäin lukee vielä 2000-luvullakin "Minua hoitaneet lääkärisedät", jonka olen muuttanut muotoon "lääkärisedät ja -tädit". Onpa ihme, ettei kukaan feministi ole puuttunut asiaan! Meidän perheen lapsia hoitaneet lääkärit ovat olleet varmasti ainakin 80% naisia. No, ehkä on hyvä, että vielä jossakin on jäännöksiä vanhoilta ajoilta. Se muistuttaa siitä, miten hyvin meillä nykyään onkaan tasa-arvoasiat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hauskaa lukea näitä lasten sutkautuksia. Sieltähän totuus yleensä kuullaan monasti.
Lasten sutkautukset saavat aikaan hyvän mielen.
Lähetä kommentti