Esikoisen kokoustelun innoittamana rohkaistuin ehdottomaan perhekokouksen pitämistä. Aiheeksi ehdotin kesäloman suunnittelua. Valitsin esikoisen kokeneena kokoustelijana sihteeriksi ja neidin puheenjohtajaksi. Mies osallistui kokoukseen lattiatasosta; hän laukoi kommenttejaan, mitä venyttelyltään ehti. Kuopus oli ilmeisesti loukkaantunut siitä, että puheenjohtaja vei hänen istumapaikkansa pöydän päästä. Niinpä hän häiriköi kokousta välillä niin, että Mies pyysi puheenjohtajaa poistamaan kokousedustajan pöydältä. Puheenjohtaja oli kuitenkin sangen hentomielinen ja antoi kaikkien kukkien kukkia.
Kokouksemme eteni hyvin loogisesti. Ensin kaikki osallistujat saivat vapaasti heittää ideoitaan ja toivomuksiaan kesälomasta, ja sihteeri kirjasi ne ylös. Sen jälkeen jokainen sai äänestää kolmea vaihtoehtoa. Tuloksissa oli monta yllättävää piirrettä. Yksi niistä oli se, että Sääskisafari (vaellus sääskien syötävänä) sai kummallisen monta ääntä. Pidin hieman yllättävänä myöskin sitä, että kotimaiset huvipuistot saivat vain yhden äänen.
Mies huuteli kokouksen aikana moneen otteeseen, miten hänen mielestään kokous ei edennyt aivan kaikkien kokoustaitojen sääntöjen mukaan. Nyt jäämme jännittämään, tekeekö hän kokouksestamme oikaisuvaatimuksen. Muussa tapauksessa kesälomamme etenee puheenjohtajan nuijiman ja sihteerin kirjaaman suunnitelman mukaan. Eläköön demokratia!
7 kommenttia:
Ihan mahtavaa perhedemokratiaa. Ihme, ettei Miestä poistettu kokouksesta, kun noin huuteli :P
*hih-hih*
Kokoustaitoja voi oppia monella tavalla... Oisko teiltä kokouksesta pitänyt kuitenkin poistaa Kuopuksen sijaan joku muu, joka kesken kaiken huomautteli kokousjärjestyksestä vai kirjattiinko kaikki huomautuksetkin ylös? ;D
Kyllä tuo kokous taisi mennä vähän omaperäisellä kokoustekniikalla. Onkohan tämä muuten oikaisuvaatimuksen jättöpaikka?
Kiitoksia kommenteistanne! Pikkupappi ja Anu, puheenjohtajamme oli tosiaan kaikille jäsenille hellämielinen.
Miehelle tiedoksi, että oikaisuvaatimuksen olisi tullut olla perillä jo eilen illalla. Valitan, nyt on myöhäistä :).
Tyttärellämme oli tällä viikolla omien sanojensa mukaan "ehkä tärkein koulupäivä tähän asti". Hän oli päässyt luokkansa edustajana oppislaskunnan kokoukseen keskustelemaan ehdotuksista kouluviihtyvyyden parantamiseksi. Äiti ja isä saivat seikkaperäisen selvityksen puheenvuoroista ja päätöksistä...
Mietin vaan, että jonkinlainen geeni pitää olla näillä "yhteistä vastuuta" kantavilla lapsilla - olisikohan jotenkin perinnöllistä?
Riikka
Ihana kommentti, Riikka! Tyttö on kyllä tullut vanhempiinsa :).
Ai että teillä on niin ihana perhe! :) Voin niin hyvin kuvitella mielessäni tuon kokoustilanteen... :)
Marjut
Lähetä kommentti