Free counter and web stats

sunnuntaina, tammikuuta 11, 2009

Suurenmoinen ilta

Olen onnellinen. Hymyilen itsekseni pepsodent-hymyä. Sisareni sanoi, että minun täytyy hymyillä pepsodent-hymyä ainakin viikko. Sen jälkeen voin hymyillä hieman kapeampaa hymyä toisen viikon. Ainakin hän itse tekisi näin, jos hänelle olisi tapahtunut se, mitä minulle tapahtui tänään Järvenpään kirkossa.

Järvenpään kirkossa oli tänään huikea ilta nimeltään "Henkireikä". Make Perttilä oli koonnut paikalle taas kerran loistavan bändin, jonka esilauluryhmässä oli tosi kiva laulaa. Pysyin suhteellisen hyvin mukana, vaikken työkiireiltäni ehtinytkään harjoituksiin. Vielä mukavampaa olisi ollut laulaa, jos olisi saanut harjoitella.

Illan toisena juontajana vaimonsa kanssa toiminut polkupyöräkauppias Vesa Rauttu haastatteli Järvenpään kaupunginjohtajaa Erkki Kukkosta. Haastattelu oli niin suora ja syvällinen, ettei se voinut olla koskettamatta järvenpääläisiä. Muutenkin juontajapari hoiti hommansa tyylikkäästi!

Illan kruunasi Juha Tapion esiintyminen. Suosikkiartistini lauloi monia lempilaulujani, mm. "Mitä silmät ei nää?", "Kaunis ihminen" ja "Kelpaat kelle vaan". Juhan esiintyminen oli kaikin puolin miellyttävää. Spiikit olivat napakoita ja mielenkiintoisia, laulu kulki hyvin ja bändin taidokas musisointi täydellisti kuunteluelämyksen. Kirkossa oli ihana tunnelma, koska yleisö eli lauluissa mukana. Viimeisen laulun jälkeen ei ollut epäselvää, haluaako kirkkokansa kuulla vielä yhden biisin.

Juha Tapio yllätti täydellisesti viimeisessä spiikissään. Hän kiitteli yleisöä siitä, että se halusi kuulla vielä encoren, koska muuten hänellä ei olisi ehkä ollut enää tulemista Järvenpään kirkkoon. Hän sanoi laulavansa kirkkoherran rouvan (=minä) pyynnöstä laulun "Kaksi puuta". Minä hämmennyin ihan totaalisesti Tapion kommentista, ja aloin hekottaa penkissä. Laulua kuunnellessani liikutus valtasi mieleni. Minulle tuli tosi kiitollinen olo, ja naurunhekotukseni muuttui ilonkyyneliksi. Tuntui taas kerran siltä, että olin saanut Jumalalta suuren lahjan.

Illan loputtua sain kuulla mieheltäni selityksen episodille. Hän oli sattunut näkemään Juha Tapion laulunuotit, huomannut sieltä "Kaksi puuta" ja kertonut artistille laulun olevan vaimon suosikki. Mies oli kertonut minun kuunnelleen laulua sata kertaa putkeen repeat-nappula päällä kunnes hän ilmoitti:"Päästä nyt se Juha Tapio jo lepämään". Sama ilmiö toistui kaiken lisäksi aika monena iltana. Eikä mies edes liioitellut kovinkaan paljon.

Niinpä minä olen nyt suu messingillä seuraavat kaksi viikkoa muistellen kiitollisena iltaa Järvenpään kirkossa! Suurenmoinen elämä!

4 kommenttia:

karhurannanesa kirjoitti...

Blogissani on haaste sinulle :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei Elina,

Hauska lukea kertomustasi illasta. Se Kaksi puuta -biisi on aivan ihana ja jossakin vaiheessa elämäni olen pysynyt järjissäni kuuntelemalla "Kelpaat kelle vaan" -laulua.

Sinua ja Uunoa yhdistää myös sama laulajasuosikki. Uuno oli varsinkin viime kevään aivan hillitön Juha Tapio-fani ja kuunteli aivan jatkuvasti suosikkejaan ja myös lauloi. Neljävuotiaan tulkinta "Puoltakaan en sun kivustas voi tietää..." on sekin aika hmmm... osuva.

Olen kerran tavannut Juhan ja miellyttävä kokemus sekin oli.
Kiva, että olet saanut kokea hienon kirkkoillan ja jaat sitä muidenkin kanssa.

Olen kuunnellut paljon myös Markku Perttilää ja tykkään hänenkin musiikista. Oletko itse kuunnellut www.radiotoivo.fi kanavaa netistä? Itse pidän siitä.

Terveisin Satu

Maria Puotiniemi kirjoitti...

Helmi!

Elina Koivisto kirjoitti...

Hei olematon!
Huomasinkin haasteen jo eilen sivullasi :). Vastailen varmaan tänä iltana...
Hei Satu!
Kiva, että Uunollakin on hyvä musiikkimaku. Tykkään tosi paljon myös Make Perttilän musiikista. Exitin levyiltä olen kuunnellut Makenkin biisejä aika monta keraa repeat-nappula pohjassa, puhumattakaan hänen soololevystään ja joululauluistaan.
Tekninen kykyni ei ole vielä yltänyt nettirdion kuunteluun. Ehkä yritän perehtyä siihen...

Pikkupappi, :).