Free counter and web stats

keskiviikkona, marraskuuta 14, 2007

Kiltti rötöstelijä

Eräänä päivänä huomasimme päivällispöydässä kummallisen asian: lapsemme eivät ole olleet pitkään aikaan "kopissa". Olemme käyttäneet ilmausta tarkoittamaan sitä, kun lapsi laitetaan rauhoittumaan hetkeksi omaan huoneeseen tai johonkin toiseen huoneeseen. Vaasan Koululadulla lapset menivät yleensä rauhoittumaan kylpyhuoneeseen, mutta uudessa kodissamme ei ole vielä edes olemassa "koppia". Lapsemme ovat ilmeisesti tulleet niin tottelevaisiksi tai sitten vanhemmat leväperäisiksi. Kieltämättä kolmen lapsen vanhempana sietokynnyksemme on noussut. Voi esikoisraukkoja, jotka joutuvat yli-innokkaitten vanhempien kasvatettaviksi. Vanhemmat siinä taitavat eniten kasvaa!

Päivällispöydässä Vesa ei käyttäytynyt lasten mielestä kunnolla, ja he ehdottivat isälle koppi-rangaistusta. Vesa oli innokas koppiin menijä ja halusi mukaansa minut seuraneidiksi. Mikael ei kuitenkaan tähän suostunut: "Äiti on kiltti!" kuopuksemme totesi kolmevuotiaan varmuudella. Lapsiraukka ei tainnut tiedä, minkälainen rötöstelijä äiti oikeasti onkaan. Edellisenä päivänä oli nimittäin minulle tullut kirje ajoneuvohallintokeskuksesta. Siinä minua kehotettiin kiinnittämään huomiota ajonopeuksiini, koska olen saanut kahden vuoden aikana kolmet sakot. Jos saan neljännet sakot kahden vuoden aikana, joudun ajokieltoon.

Olin aika järkyttynyt kirjeestä. En tiennyt, että on olemassa tuollainenkin säädös. Luulin, että ajokieltoon joutuu vain, jos saa kolmet sakot vuoden sisällä. Kirjeestä huolimatta en tunne itseäni kovinkaan rötöstelijäksi. Ensimmäiset sakot ansaitsin, koska olin monen vuoden aikana ajanut toistuvasti lievää ylinopeutta. Ne sakot lähinnä naurattivat minua, ja myös poliiseja. He olivat niin innoissaan, että saivat ensimmäisen kerran urallaan kirjoittaa sakot papille.

Toiset sakot olivat mielestäni jo erittäin ärsyttävät. Olin kiinnittänyt suunnattomasti huomiota ajonopeuksiin ja ajanut rajoitusten mukaan. Kerran en huomannut 40-rajoitusta, vaan ajoin viittäkymppiä. Poliisilla sattui olemaan ratsia ja sain sakot. Kyllä harmitti! Kolmannet sakot sain tänä syksynä, ja ne harmittivat kaikista eniten. Melkein väänsin jo itkua poliisin auton luona. Jälkeenpäin kuulin, että Antton oli seurannut koulunsa ikkunasta, kun poliisi pysäytti äidin. Taas oli sama tarina. En ollut yksinkertaisesti huomannut, että alueella on neljänkympin alue, vaan ajoin viittäkymppiä viedessäni lapsia päiväkotiin. Nyt tiedän!

Viimeisten sakkojen jälkeen olen tullut aivan ylivarovaiseksi. Vesa ihmettelee, eikö mopo kulje, kun ajan varmuuden vuoksi neljääkymppiä kuudenkympin alueella. Yleensä pidän aina päällä vakionopeudensäädintä. Muuten on lähes mahdotonta pitää nopeus neljässäkympissä, jos ei tuijota koko ajan nopeusmittaria. Ja se se vasta vaarallista onkin!

Kiitän myös Herraa, ettei minun tarvitse enää kulkea autolla työmatkoja. Kehä III:n ruuhkissa olisin pulassa, jos minun pitäisi koko ajan mennä tarkasti nopeusrajoitusten mukaan. Kaistojen vaihto olisi aivan mahdotonta, kun keskinopeudet ovat melko korkeita. Onneksi minulla, kiltillä rötöstelijällä, on pyörä ja H-juna!

Herra, varjele minua liian raskaasta kaasujalasta!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Elina hyvästä blogistasi, sinun tekstejäsi on todella mukava lukea. Osaat kirjoittaa mukaansatempaavasti perhe-elämästä, työstä ja Herrasta! En voi olla puuttumatta "rötöstelyysi", jota en lainopillisesti pidä pahana mutta turvallisuuden kannalta ajattelemisen arvoisena. Nopeusrajoituksia ei ole säädetty ihmisten kiusaksi vaan liikenneturvallisuuden vuoksi. Erityisesti koulujen ja päiväkotien lähellä nopeusrajoitukset on asetettu lapsien - sinunkin lapsiesi - turvallisuuden takia. On tutkittu, että jos autoilija törmää jalankulkijaan 40 km/h nopeudella, jalankulkija kuolee 15 % todennäköisyydellä, mutta 60 km/h nopeudella jalankulkijan kuoleman todennäköisyys on jo 70% (http://www.hel.fi/static/ksv/www/Liikenne/nopeusrajoitukset_helsingissa.pdf), lapsilla riski on vielä suurempi koska heidän vartalonsa ja päänsä ovat aikuisia huomattavasti matalemmalla (juuri törmäyskorkeudella). Erityisen harmillista on, että lasten liikenneturvallisuuden suurimpia vaarantajia ovat muiden lasten vanhemmat, jotka vievät omia lapsiaan turhan vauhdikkaasti kouluun, päiväkoteihin ja harrastuksiin. Tätä asiaa ei vain aikuiset tunnu ymmärtävän ennen kuin lähipiirissä tapahtuu jotain! Liikenneturvallisuustyötä tehdään jonkin verran vanhempainilloissa tm., mutta silti se ei tavoita kaikkia. Onneksi sinä olet alkanut kiinnittää huomiota ajokäyttäytymiseesi, toivotaan että mahdollisimman moni muu tekee samoin joko sakkojen tai vain muuten asioiden pohtimisen kautta. Hyvää jatkoa ja turvallista liikkumista sinulle ja koko perheellesi!

Elina Koivisto kirjoitti...

Olen täysin samaa mieltä! Ánttonin koulun kohdalla en ajanut sinä päivänäkään enkä minään muuna päivänä viittäkympiä, koska siinä on kolmenkympin rajoitus ja töyssy. Viisikymppiä oli mittarissa ratsiapaikalla. Pysäyttäjät olivat paikalla koulun kohdalla. Mutta teen parhaani! Ja koen, että nämä sakot ovat olleet myös Herran vaoitusta siitä, että minun täytyy kiinnittää asiaan huomiota!