Asennekasvatusta

Tällä viikolla Elinan blogissa on ollut hiljaista. Vierailijoita on ollut kyllä tavalliseen tapaan, mutta emäntä on loistanut poissaolollaan. Siihen on olemassa mainio selitys; olen koko alkuviikon pastoroitunut Kirkon Koulutuskeskuksessa. Tänään vietän armollisesti kurssiviikon ainoaa vapaailtaa, ja huomenaamulla taas kukon kirkuessa pyöräilen opinahjoon. Olen kurssilla kadehdittu yksilö siitä syystä, että olen ainoa osallistuja, joka saa pyöräillä kurssille joka päivä. Niinpä minua ei harmita yhtään, että viimeinen läsnäoloa vaativa pastoraalikurssi on jäänyt lievästi sanoen roikkumaan; viimeksi vietin mukavan viikon pastoreiden seurassa kymmenen vuotta sitten. 

Pastoraalikurssimme on ollut tiivis ja monipuolinen. Kouluttajamme eivät ole päästäneet meitä helpolla, vaan olemme joutuneet tutustumaan sekä toisiimme että itseemme käsitellessämme teemaa "Seurakunta työyhteisönä". Kaksi ensimmäistä päivää oli niin toiminnallisia, että aloimme jo vähän kaivata tavallisia luentoja. Tänään saatoimme todeta "Sitä saa, mitä tilaa!" kuunnellessamme koko päivän luentoja. Haukotusten määrä ehkä lisääntyi, kun ei itse tarvinnut osallistua koko ajan, mutta muuten päivä oli aivan onnistunut. 

Eilen meillä oli ratkiriemukas iltapäivä, kun esitimme toisillemme draamoja aiheesta "Seurakunta työyhteisönä". Fakta ja fiktio sekoittuivat luovien ja esiintymistaitoisten pastoreiden käsissä todella mukavasti niin, että näytelmät laittoivat meidät ajattelemaan monia asioita uusista näkökulmista. Keskivertosuomalaisen olisi ollut todella terveellistä olla katsomassa näytelmiämme. Ei sen vuoksi, että he olisivat vakuuttuneet seurakuntien työyhteisöjen huonoudesta, vaan  huomatakseen, miten väärä kuva heillä on papeista. Kurssillamme on paljon hauskoja, luovia, mukavia, älykkäitä ja ihmisläheisiä pappeja. Näytelmiä analysoidessamme olin ihmeissäni siitä, miten syvällisiä havaintoja ihmiset osasivat tehdä näytelmistä, joissa minä en huomannut kuin epämääräistä liikettä. Jumala on luonut niin monenlaista lahjakkuutta!

Kurssimme erinomaisiin puoliin kuuluu se, ettei siellä heitetä turhaa lokaa kenenkään päälle. Kurssistahan saisi aivan mielettömän mahtavan juorukerhon, jossa voitaisiin mässäillä kaikilla työyhteisöjen kauheuksilla ja syyttää muita ihmisiä kaikista ongelmista. Sen sijaan työyhteisöjä lähestytään kypsästi ja muistetaan aina kysellä sitä, miten minä voisin toimia rakentavasti työyhteisöni hyväksi. Ei hassumpi asenne mihin tahansa yhteisöön! 

"Asenne vaatii paljon, mutta antaa vielä enemmän"

"Asenne on aina mukana "pelaajana" tiimissäsi."

John C. Maxwell: ASENNE - Mitä jokaisen johtajan tulee tietää